Suomalaisen ruokaviennin kasvu ei ole sprintti, vaan maraton. Tätä viestiä vie eteenpäin SUVI ry, joka rakentaa verkostoja ja avaa markkinoita suomalaisille elintarvikeviejille Itämeren alueella, ja nyt myös Naton hankintaketjussa.
Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry syntyi puolitoista vuotta sitten tarpeesta korjata suomalaisen ruokaviennin rakenteellisia ongelmia. Toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne sanoo, että yhdistys perustettiin, koska Suomi oli pitkään Euroopan heikoin elintarvikeviejä.
– Ministeriöt totesivat, että kilpailijamaat menevät karkuun ja jotain on tehtävä. Yrityksille annettiin päävastuu viennistä ja sitä varten piti luoda uusi organisaatio, Talasrinne kertoo.
Yhdistyksen tehtävä on auttaa erityisesti pk-yrityksiä, joilla ei ole omia vientiorganisaatioita. SUVI ry:ssä on nyt noin 80 jäsenyritystä, ja määrä kasvaa nopeasti.
– Tavoite ei ole pelkkä jäsenmäärä, vaan että mukana on yrityksiä, joilla on aito halu kehittää vientiään, Talasrinne korostaa.
Tapaamisista yhteinen alusta viennin kasvulle
SUVI ry on tuonut yritykset yhteen vientitapaamisissa, joissa rakennetaan yhteistyötä ja konkretisoidaan vientimahdollisuuksia. Jyväskylän ja Helsingin tapaamisten jälkeen syyskuussa järjestetty Tampereen vientitilaisuus keräsi jo lähes sata osallistujaa.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetty tilaisuus keskittyi Itämeren markkinoiden avaamiseen ja NATO-yhteistyön mahdollisuuksiin. Päivän aikana keskusteltiin uusista asiakaslähtöisistä tuotekonsepteista, kuultiin markkinakatsaukset Baltiasta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta sekä saatiin konkreettisia neuvoja Naton hankintaketjuun pääsystä.
Tilaisuuden tunnelma oli tekemisen ja yhteisen oivalluksen sävyttämä. Talasrinteen mukaan juuri tämä on SUVI ry:n vienninedistämistyön ydin: verkostot ja ideat syntyvät yhteisissä kohtaamisissa.
– Kansainvälistyminen alkaa usein keskustelusta ja yhteisestä oivalluksesta. Siksi nämä tapaamiset ovat meille tärkeä työväline, Talasrinne sanoo.
Kasvua Itämeren markkinoilta ja Nato-yhteistyöstä
SUVI ry rakentaa yrityslähtöistä mallia, joka perustuu valmennukseen, markkina-analyyseihin ja verkostoihin Itämeren alueella.
– Nämähän ei koskaan ole pikamatkoja, vaan maratoneja. Siihen menee aikaa ja rahaa, ennen kuin vienti alkaa tuottaa lisäarvoa. Siksi yrityksellä täytyy olla tuki ja verkosto ympärillään, Talasrinne muistuttaa.
Itämeren alue on SUVI ry:n ensisijainen vientikohde. Talasrinteestä se on suomalaisille luonteva askel:
– Kaupan tavat ja makutottumukset ovat samankaltaisia kuin meillä. Se ei silti tee tästä helppoa, mutta helpointa, jos muihin vientikohteisiin vertaa.
Lisäksi SUVI ry avaa suomalaisille yrityksille väyliä Naton globaaliin hankintajärjestelmään.
– Tavoitteena on saada noin 40 suomalaista yritystä Nato-hankintapolulle. Kun sinne pääsee, sopimukset ovat pitkiä ja perustuvat toimivuuteen, ei pelkkään hintaan.
Katse pitkällä tulevaisuudessa
Talasrinteen mukaan suomalaisen elintarvikeviennin näkymät ovat lupaavat.
– Jos teemme nyt oikein, voimme vuoteen 2035 mennessä nostaa viennin 2,3 miljardista jopa yhdeksään miljardiin. Se vaatii määrätietoista työtä ja sitä, että kaikki toimijat vetävät samaan suuntaan.
SUVI ry:n rooli on hänen mukaansa ennen kaikkea varmistaa, ettei yksikään yritys jää yksin.
– Me oltiin ennen liian yksin, kun kilpailijamaat menivät isoissa ryhmissä. Nyt korjaamme sen. Yksikään yritys ei ole yksin, vaan jos se haluaa tukea, se myös saa sen.
Teksti ja kuvat Jenna Auranaho