Suomen vihreä siirtymä on etenemässä uuteen vaiheeseen. Viime vuosien voimakas tuuli-
ja aurinkovoiman rakentaminen on kasvattanut puhtaan sähkön tarjontaa nopeasti, mutta
samalla sähkön hinta on painunut tasolle, jolla uudet tuotantoinvestoinnit eivät kannata
ilman pitkäaikaista kysyntää. Seuraavan vaiheen keskeinen kysymys on siksi uuden
kysynnän syntyminen Suomeen.
Johtajaverkoston keskusteluissa huomaa nopeasti yhden asian: yritysjohtajan pöydällä ei ole vain yhtä isoa kysymystä. Kasvu, kansainvälistyminen, osaajat, omistajuus, investoinnit ja toimintaympäristö kietoutuvat jatkuvasti toisiinsa.
Siksi olen viime aikoina miettinyt erityisesti yhtä asiaa. Suomessa puhumme paljon siitä, miten saamme aikaan uusia kasvuyrityksiä. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun yritys oikeasti onnistuu kasvamaan?
Kasvupolitiikka on pidempi ketju kuin luulemmekaan Lue artikkeli
Julkinen vai yksityinen, kas siinäpä kysymys.
Vuokrataanpa toimitusjohtaja Lue artikkeli
Uutiset ovat raportoineet talouskasvun hienoisesta piristymisestä. Samalla kuluttajien luottamus ei ole palautunut. Elämme monella tapaa murrosaikaa maailmassa, joka koettelee ihmisten uskoa tulevaisuuteen niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yritysmaailmassa.
Visionäärisyys organisaation johdossa luo uskoa tulevaisuuteen Lue artikkeli
Tamperelaiset ysiluokkalaiset katsovat työelämää kiinnostuneina, mutta realistisesti. Töihin pääseminen ei näyttäydy helppona, ja tulevaisuuden työ muuttuu vauhdilla. Siksi sillä on merkitystä, millaisia ensimmäisiä kokemuksia ja mielikuvia työelämästä nuorille rakennamme.
Nuoret haluavat työelämään – mutta kuka avaisi heille ensimmäisen oven? Lue artikkeli
Hakukoneet, kuten Google ja Bing ovat jo vuosikymmeniä olleet tärkeä markkinoinnin ja myynnin kanava yrityksille. Hakutulokset ja sen myötä ihmisten hakukäyttäytyminen on kuitenkin isossa muutoksessa. Etulyöntiaseman saa ne, jotka ymmärtävät tämän muutoksen.
Hakukoneet kaupankäynnin välineenä – miten pelikenttä on muuttunut? Lue artikkeli
EU:n tekoälysääntely on tuonut yrityksille uusia avoimuusvelvoitteita: tekoälyllä tuotettuihin tai muokattuihin sisältöihin on nyt tietyissä tapauksissa lisättävä merkintä. Mitä tämä tarkoittaa yrityksen viestinnän ja markkinoinnin arjessa?
Milloin tekoälyllä tehty sisältö pitää merkitä? Lue artikkeli
Smith ja Berg (Paradoxies of Group Life) kuvaavat, miten ryhmät toimivat paradoksien varassa. Vastakkaiset voimat eivät ole häiriöitä, vaan toiminnan edellytys. Omassa työssäni kohtaan tasapainoilua mm. näiden voimien ristiriidoista:
PARADOKSIT TIIMISSÄ – häiriö vai käyttövoima? Lue artikkeli
Tekoälyn käyttö on yleistynyt nopeasti suomalaisissa pk‑yrityksissä. Suomen Yrittäjien lokakuussa 2025 teettämän Yrittäjägallupin mukaan 57 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä käyttää jo tekoälyä — vuotta aiemmin osuus oli 38 prosenttia. Kasvu on nopeaa, mutta käytännön hyödyntäminen on vielä epätasaista. Missä tekoäly oikeasti auttaa taloushallinnossa, ja mitkä riskit jäävät liian usein huomiotta?
Tekoäly taloushallinnossa — mitä se tarkoittaa juuri pk-yritykselle? Lue artikkeli
Kun tekoäly nopeuttaa sisällöntuotantoa, täyttyy verkko helposti samankaltaisista teksteistä, kuvista ja videoista. Kielimallien aikakaudella erottuva sisältö syntyykin yrityksen omasta asiantuntemuksesta: kokemuksista, havainnoista ja käytännön tiedosta, joita tekoäly ei voi tuottaa tyhjästä.
Tekoälyteksti hukkuu massaan – aito asiantuntemus erottuu Lue artikkeli
