Tekoälyn käyttö on yleistynyt nopeasti suomalaisissa pk‑yrityksissä. Suomen Yrittäjien lokakuussa 2025 teettämän Yrittäjägallupin mukaan 57 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä käyttää jo tekoälyä — vuotta aiemmin osuus oli 38 prosenttia. Kasvu on nopeaa, mutta käytännön hyödyntäminen on vielä epätasaista. Missä tekoäly oikeasti auttaa taloushallinnossa, ja mitkä riskit jäävät liian usein huomiotta?
Kysymys ei enää ole siitä, otetaanko tekoäly käyttöön — vaan siitä, miten se tehdään vastuullisesti ja tuloksellisesti.
Taloushallinnossa oikea aloituspiste on ostolaskut
Ostolaskujen käsittely on taloushallinnon eniten resursseja vievä prosessi — ja samalla tekoälyn luontevin ensimmäinen sovelluskohde. Syy on rakenteellinen: laskuissa toistuvat vakiotiedot, kuten toimittaja, tiliöinti ja kustannuspaikka, jolloin koneoppiminen pystyy oppimaan aiemmista kirjauksista ja ehdottamaan tiliöintejä automaattisesti. Manuaalityö vähenee, poikkeamat nousevat esiin ja asiantuntijan työpanos vapautuu tarkistamiseen sekä harkintaa vaativiin tehtäviin.
Käytännön kokemusten perusteella muutos on konkreettinen ja mitattava: käsittelyaika lyhenee, virheiden määrä laskee ja työn mielekkyys paranee useimmissa tapauksissa. Yrittäjägallupin mukaan 62 prosenttia tekoälyä hyödyntävistä pk-yrityksistä kokee saavansa siitä hyötyä — erityisesti toiminnan tehostumisena ja ajansäästönä.
Generatiivinen tekoäly muuttaa raportoinnin — mutta edellyttää huolellisuutta
Ostolaskujen rinnalle on noussut generatiivinen tekoäly. Työkalut kuten ChatGPT, Microsoft Copilot ja Google Gemini — sekä taloushallinto-ohjelmistoihin integroidut tekoälyominaisuudet — mahdollistavat raporttien luonnostamisen, poikkeamien tiivistämisen ja tiedon hakemisen luonnollisella kielellä murto-osassa aiemmasta ajasta.
Tähän liittyy kuitenkin riski, joka jää käytännössä liian usein huomiotta. Generatiivinen tekoäly voi tuottaa uskottavan kuuloista mutta asiasisällöltään virheellistä tietoa. Taloudellisessa raportoinnissa ja päätöksenteossa tämä on vakava ongelma. Ihmisen suorittama tarkistus ei ole valinnainen lisäaskel — se on välttämätön osa prosessia jokaisessa käyttötilanteessa.
Ilmainen vai maksullinen versio — tietosuoja ratkaisee
Yksi kysymys, johon kiinnitetään toistaiseksi liian vähän huomiota: onko käytössä ilmaisversio vai yrityskäyttöön tarkoitettu versio?
Ilmaisversioissa — kuten ChatGPT:n tai Geminin maksuttomissa versioissa — syötetty data voi oletusarvoisesti päätyä palveluntarjoajan tekoälyn koulutusaineistoksi. Ostolaskut, kassavirtatiedot ja ennustemallit ovat kuitenkin arkaluonteista tietoa. Maksullisissa yrityskäyttöön suunnitelluissa versioissa, kuten Microsoft 365 Copilotissa tai ChatGPT Enterprisessa, data pysyy organisaation omassa ympäristössä eikä sitä käytetä mallin kouluttamiseen.
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) näkökulmasta tällä on suora merkitys. Ennen kuin taloushallinnon dataa syötetään mihinkään tekoälyjärjestelmään, on selvitettävä, mitä versiota käytetään ja mihin tieto tallennetaan.
Hallintakäytännöt puuttuvat useimmilta
Teknologian käyttöönotto etenee usein nopeammin kuin sitä koskevat pelisäännöt. Monessa pk-yrityksessä ei ole kirjallisia ohjeita siitä, mitä tietoa tekoälylle saa syöttää, kuka tarkistaa tuotetun sisällön ja miten toiminta dokumentoidaan. Ilman selkeitä hallintakäytäntöjä vastuu hämärtyy ja riskit kasvavat — erityisesti tilanteissa, joissa tekoälyn tuottama sisältö siirtyy suoraan raportointiin tai johtopäätöksiin.
Tekoäly ei ratkaise kaikkea — mutta oikein kohdistettuna ja vastuullisesti käytettynä se vapauttaa aikaa siihen, mikä todella edellyttää ihmisen harkintaa ja asiantuntemusta.
Osallistu kyselyyn
Olen TAMKin liiketalouden opiskelija ja teen opinnäytetyötä aiheesta Tekoälyn vaikutus pk-yritysten taloushallintoon. Osana tutkimusta toteutan kyselyn, joka kartoittaa, miten tekoälyä hyödynnetään pk-yritysten taloushallinnossa, mitä hyötyjä ja haasteita on havaittu sekä mitä käyttöönoton laajentaminen edellyttää.
Kysely on lyhyt (5–10 min), täysin anonyymi eikä vaadi teknistä osaamista. Kyselyyn voivat osallistua kaikki pk-yritysten edustajat — myös ne, joiden yrityksessä tekoälyä ei vielä käytetä. Kokemukset käyttöönoton esteistä ovat tutkimukselleni yhtä arvokkaita kuin käyttäjien havainnot hyödyistä. Tuloksista kiinnostuneille lähetän mielellään yhteenvedon, kun opinnäytetyö valmistuu. Kyselyyn toivoisin saavani vastauksia 10.7.2026 mennessä.
Kristian Tuhkanen
Liiketalouden opiskelija, TAMK