”Paradoksi on ensi katsomalta järjenvastainen ristiriita, joka kuitenkin tietyssä kontekstissa pitää paikkaansa.”
Paradoksit eli vastakkaiset jännitteet ovat johdettuina tiimin todellinen käyttövoima
Smith ja Berg (Paradoxies of Group Life) kuvaavat, miten ryhmät toimivat paradoksien varassa. Vastakkaiset voimat eivät ole häiriöitä, vaan toiminnan edellytys. Omassa työssäni kohtaan tasapainoilua mm. näiden voimien ristiriidoista:
– yksilöllisyys ja yhteenkuuluvuus; ollakseni itsenäinen, minun pitää ensi liittyä tiimiin
– avoimuus ja varovaisuus; saadakseni toisen luottamaan, minun täytyy ensin luottaa
– autonomia ja riippuvuus; saavuttaakseni autonomiaa, minun on osattava olla osa tiimiä
– johtajuus ja vastarinta; jos otan johtajuutta, onko se pois toiselta?
Nämä ovat ilmiöitä, joita parhaassa tapauksessa johdetaan tietoisesti. Haasteeksi ja toimintakykyä rajoittaviksi tekijöiksi ne muuttuvat, jos ne yritetään ratkaista, poistaa tai ohittaa.
Korkean suorituskyvyn tiimit rakentavat kapasiteettia toimia monimutkaisuudessa
Tutkimus organisaatiopsykologiasta osoittaa, että parhaiten toimivat tiimit kehittävät kykyä pitää useita, keskenään jännitteisiä näkökulmia samanaikaisesti aktiivisina. Tämä vahvistaa päätöksenteon laatua, yhdessä oppimista ja sopeutumiskykyä.
Case: sujuva yhteistyö, pysähtynyt liike
Eräässä johtoryhmässä yhteistyö näyttäytyi ulospäin poikkeuksellisen sujuvana.
Kokoukset etenivät tehokkaasti ja yhteinen puheen sävy oli rakentava.
Päätökset syntyivät ilman näkyvää kitkaa.
Samanaikaisesti organisaatiossa päätöksistä tehtiin erilaisia tulkintoja. Joku koki strategian liian varovaiseksi ja toinen piti riskejä jo valmiiksi liian suurina.
Johtoryhmän työskentelyssä alkoi näkyä ilmiö, jossa jännitteet ohitettiin nopeasti:
– eriävät näkemykset muotoiltiin nopeasti yhteensopiviksi
– keskeneräiset ajatukset jätettiin sanomatta
– epävarmuus käsiteltiin hiljaisesti kokousten ulkopuolella
Tiedostamaton tavoite oli säilyttää sujuvuus ja hyvä ilmapiiri. Tiedostettu tavoite oli liikkua nopeasti ja yksimielisesti eteenpäin. Todellisuudessa kasvun ja kehityksen liike hidastui.
Kun tätä pysähdyttiin tutkimaan yhdessä, jännite tuli näkyväksi: tarve edetä yhtenäisesti ja tarve käydä aitoa erimielisyyttä olivat yhtä aikaa läsnä.
Tilanteen avaaminen muutti keskustelun laatua ja näkemykset alkoivat tulla näkyviksi.
Päätöksenteko hidastui hetkellisesti, mutta yhteinen ymmärrys tilanteesta syveni. Samalla liike palautui.
Johtajuus syntyy tavasta kohdata jännite
Keskeinen johtamiskyvykkyys liittyy tilan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Miten arvioita näitä neljää kyvykkyyttä itsessäsi ja tiimissä?
1. Kyky tunnistaa jännite
Erotat tilanteet, joissa vastakkaiset tarpeet ovat yhtä aikaa läsnä.
2. Kyky pysyä keskeneräisyydessä ja epävarmassa olotilassa
Annat hankalille tilanteille ja olotilalle aikaa ilman välitöntä ratkaisupainetta.
3. Kyky sanoittaa ristiriita
Teet jännitteestä yhteisen tutkimisen kohteen.
4. Kyky toimia epävarmuudessa
Etenet tilanteessa, jossa täydellinen varmuus ei ole saatavilla.
Kasvu edellyttää kykyä levätä epävarmuudessa
Nykyinen toimintaympäristö korostaa tätä entisestään.
Muutos on jatkuvaa ja tilanteet tuntuvat keskeneräisiltä. Selkeitä vastauksia on harvoin saatavilla.
Tällaisessa ympäristössä kehittyvät tiimit, jotka kykenevät olemaan epävarmuudessa ilman tarvetta yksinkertaistaa liikaa. Jännitteet eivät häviä, mutta suhde niihin muuttuu.
Psykologinen turvallisuus mahdollistaa monimutkaisuuden
Psykologinen turvallisuus rakentuu tilasta, jossa monimutkaisuus ja epävarmuus saavat olla näkyvissä ja käsiteltävissä.
Kun jännitteet tuodaan yhteiseen tarkasteluun, ne alkavat tuottaa liikettä, ymmärrystä ja uusia ratkaisuja.
Hallinta ja johtaminen täydentävät toisiaan
Hallinta suuntautuu selkeyteen. Johtaminen mahdollistaa työskentelyn monimutkaisuuden kanssa.
Ryhmä kehittyy kasvattamalla kapasiteettia kantaa jännitteitä. Kestävän suorituskyvyn siemen on juuri kylvetty.
Virpi Ojakangas
Tampereen Kauppakamarin Johtajaverkoston jäsen
Executive coach, Teamcoach
Ojakangas Coaching Oy