Jo yli 35 vuotta Vauvajengi on tarjonnut tukea äideille, joilla on ollut niukasti tukiverkostoja ja paljon kannettavaa. Monelle yhteisö on ollut väylä koulutukseen, työelämään ja uudenlaiseen arkeen. Yritysten lahjoituksilla on ollut ratkaiseva merkitys työn jatkumiselle.
– Meidän yhteiskuntamme on juuri sen näköinen kuin se, miten kohtelemme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Jokaisella meistä on jotakin osaamista, aikaa tai resursseja, joita voimme jakaa toisille, sanoo Vauvajengin perustamisessa mukana ollut sosiaaliohjaaja Piia Huhtajärvi.
Vauvajengi sai alkunsa Hervannassa vuonna 1988, kun nuoret äidit kaipasivat vertaistukea arkeensa. Pienestä ryhmästä on kasvanut yhteisö, joka on vuosikymmenten aikana auttanut satoja äitejä eteenpäin elämässään.
Toiminnan lähtökohta on yksinkertainen: kun äiti voi hyvin, myös lapsella on paremmat edellytykset voida hyvin. Vuosien varrella yhteisö on auttanut äitejä koulutukseen, työelämään ja palveluiden piiriin sekä luonut ympäristön, jossa moni autettu on myöhemmin ryhtynyt auttamaan muita.
Toiminta pyörii edelleen suurelta osin vapaaehtoisvoimin, mutta sen taustalla on vuosikymmenten ajan ollut myös yritysten tuki.
– Ilman yritysten ja säätiöiden tukea tätä toimintaa ei yksinkertaisesti olisi, Huhtajärvi sanoo.
Matalan kynnyksen yhteisö
Vauvajengi syntyi tarpeesta. Monilta nuorilta äideiltä puuttuivat tukiverkostot, ja arki vauvan kanssa tuntui yksinäiseltä.
– Äidit itse toivoivat paikkaa, jossa voisi tavata muita samassa tilanteessa olevia. Tarve oli saada hetki aikuisten seurassa, mahdollisuus keskustella ja hengähtää, Huhtajärvi kertoo.
Sama ajatus kantaa toimintaa edelleen. Mukaan voi tulla ilman lähetteitä tai virallisia prosesseja juuri sellaisena kuin on. Kokoontumisissa äideillä ja lapsilla on omaa toimintaa. Äidit voivat vaihtaa kokemuksia ja saada vertaistukea samalla, kun lapset osallistuvat ohjattuun toimintaan.
Tutkimus paljasti poikkeuksellisen yhteisön
Vauvajengin vaikutuksia on tutkittu myös tieteellisesti. Yhteisöstä väitöskirjan tehnyt tutkija Eija Eronen kiinnostui toiminnasta sen pitkäjänteisyyden vuoksi.
– Tämän tyyppiset vertaisryhmät hiipuvat usein nopeasti. Vauvajengi oli toiminut jo vuosikymmeniä, mikä herätti kiinnostukseni, Eronen kertoo.
Erosen tutkimuksen mukaan Vauvajengin merkitys ulottuu vertaistukea laajemmalle. Ryhmä tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa äidit voivat puhua avoimesti arjestaan, rakentaa luottamusta ja löytää uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.
– Tällaiselle turvalliselle tilalle on ollut ja on edelleen suuri tarve, Eronen sanoo.
Tutkimuksessa korostui myös yhteisöllisyyden voima. Ryhmässä syntyi pitkäaikaisia ystävyyssuhteita ja osallistujat tarjosivat toisilleen konkreettista arjen apua, kuten lastenhoitoapua.
Silta palveluihin ja työelämään
Merkittävä osa Vauvajengin vaikuttavuutta perustuu ammattilaisten läsnäoloon. Ryhmässä syntyy luonteva yhteys palveluihin ilman ajanvarauksia tai virallisia kohtaamisia.
– Äidin ei tarvitse ensin hakeutua palveluihin. Hän voi tulla tapaamaan muita äitejä, ja samalla syntyy yhteys ammattilaisiin, Eronen toteaa.
Vauvajengi tavoittaa myös perheitä, joita perinteiset palvelut eivät aina saavuta. Monelle yhteisö on ollut askel kohti koulutusta, työelämää ja vakaampaa arkea.
– Meiltä on valmistunut muun muassa luokanopettajia, sairaanhoitajia ja sosionomeja. Moni on saanut ammatin ja työpaikan. Se on valtava muutos tilanteesta, jossa lähtökohtana on voinut olla pitkä työttömyys tai hyvin vaikea elämäntilanne, Huhtajärvi kertoo.
Muutosta vauhdittaa myös vertaisten esimerkki.
– Kun joku kertoo hakeutuneensa kouluun tai saaneensa työpaikan, se rohkaisee muitakin. Vertaisen onnistuminen tekee muutoksesta mahdollisen myös omassa mielessä, Eronen sanoo.
Hyvinvointia sukupolvien yli
Yksi Vauvajengin vaikuttavimmista piirteistä on jatkuvuus. Monet aikanaan apua saaneet äidit ovat edelleen mukana toiminnassa auttajina. Sama jatkumo näkyy lapsissa, jotka palaavat myöhemmin vapaaehtoisiksi lastenohjaajiksi tai omien lastensa kanssa.
– Se kertoo siitä, että ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua ja haluavat antaa sitä eteenpäin, Eronen sanoo.
Yritysten rooli näkyy konkreettisesti muun muassa vuosittaisessa jouluapuperinteessä, jonka ansiosta noin 60 perhettä saa vuosittain jouluruokapaketin. Tuki mahdollistaa myös leirejä, retkiä, harrastuksia, opiskelua tukevia hankintoja sekä yhdistyksen tarvitsemia asiantuntijapalveluja.
– Apua voivat olla esimerkiksi kirjanpidon, viestinnän tai verkkosivujen osaaminen. Kaikki vapaaehtoisvoimin toimivan yhdistyksen tarvitsema asiantuntemus on meille arvokasta, Huhtajärvi sanoo.
Sekä Erosen että Huhtajärven mukaan yhteiskunnallinen tarve tällaiselle toiminnalle on tällä hetkellä suuri.
– Vuosikymmenten aikana olemme nähneet, miten tuen saajista kasvaa tukijoita. Se on ehkä paras osoitus siitä, että tällä työllä on merkitystä, Huhtajärvi sanoo.
Lue lisää Vauvajengin toiminnasta yhdistyksen verkkosivuilta. Voit myös tutustua tutkija Erosen väitöskirjaan Tuki ja toimijuus äitien vertaisryhmässä : Kokemuksia toimintaan osallistumisesta täältä.
Teksti Jenna Auranaho