Komission julkaisema esitys kokonaisuudessaan on kunnianhimoinen ja sisältää paljon uudistuksia.
Oma syksyni starttasi Turun Eurooppa-foorumissa, joka kokoaa yhteen EU-vaikuttajat ja päättäjät Suomesta ja Brysselistä. Turun keskusteluissa keskiössä oli komission esitys EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034. Vaikka esitys on kunnianhimoinen ja sisältää monia mahdollisuuksia, tuntumani on, että suhtautuminen esitykseen on melko kriittistä.
Painopisteet tukevat Suomen ja Pirkanmaan vahvuuksia
Komission esityksessä EU keskittyy yhä enemmän laajoihin kokonaisuuksiin, joita jäsenvaltioiden yksin on haastavaa ratkaista. EU-rahoituksen hakemista yksinkertaistetaan ja ohjelmia yhdistetään aiempaa joustavamman budjetin avulla.
Niin Suomen kuin Pirkanmaan kannalta esityksen painopisteet, mm. TKI, digitalisaatio, turvallisuus ja kilpailukyky, ovat linjassa alueemme vahvuuksien kanssa, jolloin olemme enemmänkin saamapuolella kuin nettomaksajana. Jotta meille tärkeät teemat säilyvät läpi neuvotteluiden, on oltava valmiita joustamaan myös muille jäsenmaille tärkeissä teemoissa.
Kritiikkiä budjetin koosta ja koheesiopolitiikasta
Kritiikki esityksessä kohdistuu etenkin budjetin kokoon. Se on historiallisen suuri, mutta merkittävä osa budjetin nostosta lopulta kohdistuu otettujen velkojen takaisinmaksuun. Varojen jaon perusteet väistämättä joutuvat tarkastelun alle. Meitä suomalaisia ei palvele BKT-malli. Esityksessä onneksi on viitteitä tämän vähentämisestä, sillä komission esityksessä korostetaan tulosperustaisuutta.
Isoimmat uudistukset kohdistuvat koheesiopolitiikan suuntaan. Arvostelua herättää esitetty kansallinen kirjekuorimalli (NRP). Elpymisvälineen (RRF) ongelmat varojen läpinäkyvyydessä ja todellisessa hyödyssä ovat yhä tuoreessa muistissa. NPR-mallia kritisoivat nostavat esille riskin päätöksenteon siirtymisestä liiallisesti jäsenmaille, jolloin EU-varojen käyttö voi ajautua lyhytnäköisen vaalipolitiikan välineeksi. Myös kansallisesti malli tulee herättämään keskustelua. EU-rahoituksen ja kansallisen ohjelman on vahvistettava koko Suomen kilpailukykyä, ei kavennettava entisestään mahdollisuuksia hyödyntää sitä eri puolilla maata.
Rahoituksen vaikuttavuus puntarissa
EU-budjettia tutkiessa on muistettava välineiden koko kirjo, takausmuotoisessa rahoituksessa euro voi poikia 14 euron vaikuttavuuden, kun taas avustusmuotoisesti saatetaan jäädä alle yhteen euroon. Kiinnostava näkökulma, kun pohditaan investointien tuottoa ja eurooppalaista vaikuttavuutta. Olenkin aiheesta käynyt keskustelua Finnveran, EIP:n ja Euroopan investointirahaston asiantuntijoiden kanssa.
Budjetin menojen kasvattaminen edellyttää myös uusia tuloja, siksi on ehdotettu EU:n omien varojen uudistusta. Jäsenmaissa nämä uudistukset ovat yleisesti haastavia kysymyksiä. Jäsenmaksujen korotukset ovat poliittisesti haastavia ja esimerkiksi verotukseen liittyvät asiat, CORE (Corporate Tax Base) -veropohjamalli, huolestuttavat.
MFF on EU:n tärkein vaikuttamisväline. EU:n on pystyttävä vastaamaan uusiin tarpeisiin ja muuttuvaan maailmaan, ottaen huomioon muun muassa turvallisuuden, talouden ja ilmaston. Kunnianhimoisesti. Suhteellisesti budjetin nosto ei ole suuri nollien määrästä huolimatta. On todennäköistä, että neuvotteluiden päätteeksi budjetti pienentyy. Tällöin myös meille Suomelle mieluisat korotukset tärkeissä teemoissa jäävät odotettua pienemmäksi. Myös tavoitellun kunnianhimon taso alenee. MFF-neuvotteluista odotetaan haastavia ja pitkiä, todennäköistä on, että maali näkyy vuoden 2027 lopussa. On kuitenkin tärkeää, että uusi kehys saadaan käyttöön ajallaan vuonna 2028.
Brysselin syksy tarjoaa muutakin kuin budjettia
Brysselin syksy ei ole pelkkää budjettikeskustelua. Tänä syksynä jatkuu myös OMNIBUS-työ, jolla komissio mm. karsii vanhentunutta ja päällekkäistä EU-lainsäädäntöä. Työn alla on myös digipakettia ja muuta uutta lainsäädäntöä. Keskusteluissa nousee esiin myös EU:n päätöksentekokyky. Ratkaisuksi useissa puheenvuoroissa on nostettu esiin määräenemmistöpäätösten laajempi käyttö päätöksenteossa.
Nyt määritellään, millainen paikka Eurooppa on tulevaisuudessa, ja millaiset mahdollisuudet eurooppalaisilla yrityksillä on menestyä ja tuottaa eurooppalaista lisäarvoa. Tästä syystä meidän toimijoiden tulee jakaa tietoa ja keskustella eri foorumeissa, myös niissä kohdissa, joissa olemme erimielisiä.
Katriina Nousiainen
asiantuntija
Tampereen kauppakamari
Katriina Nousiainen seuraa EU-asioita, viestii EU:sta kauppakamarin jäsenyrityksille, luo yhteistyötä ja verkottaa toimijoita keskenään. Hän työskentelee osan työajastaan Brysselissä asemapaikkanaan Pirkanmaan EU-toimisto.
Seuraa Pirkanmaan EU-toimistoa verkossa ja LinkedInissä tampere.eu