Avaan Tampere-aiheisella anekdootilla. Joku aika sitten kyselin tuttavalta Tampereen kaupungin yhteysjohtajan tietoja. Puhelimessa saamani vastauksen tulkitsin Mäki-Keskiseksi, mutta kumma kyllä tähän nimeen ei Tampereen kaupungin sähköposti reagoinut. Oikea nimi selvisi tarkistuksella, Mäki olikin Maggie. Onnittelut kokoomuksen uudelle puoluesihteeri Maggie Keskiselle!
Saksa valmistautuu nyt kuumaan poliittiseen syksyyn. Hallituspuolueet CDU/CSU ja SPD ovat kesän aikana kiistelleet talouspolitiikasta ja nimityksistä. Kummankin puolueen kannatuskäyrä näyttää alaspäin, joka houkuttelee irtiottoihin. Syksyn aluksi hallituspuolueet kokoontuivat sovintoretriittiin, jonka yhtenä tuloksena puoluesihteerit Spahn (CDU/CSU) ja Miersch (SPD) tekevät yhteismatkan Kiovaan.
Saksan suosituimpana saksalaispoliitikkona jatkaa puolustusministeri Boris Pistorius (SPD), jota seuraavat Baijerin – joka on EU:n viidenneksi suurin talous – vahva mies Markus Söder (CSU) ja Nordrhein-Westfalenin pääministeri Hendrik Wüst (CDU). Wüstin johtama osavaltio mahtuisi talousvolyyminsä puolesta G20-maiden ryhmään. On hyvä strateginen valinta, että Pirkanmaalla edistetään Nordrhein-Westfalen-kumppanuutta.
Äärioikeistolainen populistipuolue AfD jatkaa kasvuaan oppositiossa, näin erityisesti itäisessä Saksassa. Ensi vuonna käydään Saksassa viidet osavaltiovaalit, jotka mittaavat AfD:n kannatusta.
Vastikään pidetyillä Team Finland -päivillä muistutin, että Saksan talouspolitiikassa on tapahtunut merkittävä käänne, joka luo mahdollisuuksia Suomellekin. Saksa kun on elvytyksen nimissä ryhtynyt ottamaan velkaa. Perustuslakipäätöksenmenettelyllä päätettiin uuden hallituksen toimesta 500 miljardin eritysrahastosta infrastruktuurin parantamiseksi ja puolustumenojen osalta poistettiin velkajarru. Tämä käänne tiukan konservatiivisessa fiskaaliperinteessä on se todellinen ”Zeitenwende”, aikakauden murros.
Keskustelu elvytyskakun tarkemmasta jakamisesta käynnistyy syksyn kuluessa. Kaava on karkeasti seuraava: 300 miljardia liittovaltiotasolle, 100 miljardia osavaltioille ja 100 ilmastohankkeisiin. Raha jyvitetään 12 vuodelle.
Merkittävä osuus elvytyksestä kohdistunee perusinfraan, tieverkostoon ja rautateihin. Tarvetta parannuksille onkin. Saksan kaukojunien täsmällisyys on kuutisenkymmentä prosenttia (59,4 % tämän vuoden heinäkuussa), kun se Suomessa vaihtelee 80–90 % välillä.
Ikuisuushankkeita riittää Berliinin-Brandenburgin lentokentän valmistumisen jälkeenkin – näin esimerkiksi Stuttgartin rautatieaseman myllääminen jatkuu. Pelottavin esimerkki infran rapistumisesta taisi olla Dresdenin keskustan Carola-sillan romahtaminen – onneksi yöllä – 2024. Kriisitietoisuuden kasvaessa Saksan oletetaan myös investoivan sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin. Saksa kun Naton suunnittelussa on idän suuntaisen liikenteen logistiikka- ja läpikulkukeskus. Näin ollen siltojen tulisi kestää Nato-panssareiden paino.
Huomiota kiinnitetään kasvavasti myös kokonaisturvallisuuteen ja väestönsuojeluun. Saksassa, jonka väkiluku on 82 miljoonaa, väestösuojia on arviolta 550 noin 470 000 ihmisen tarpeisiin, kun luku Suomessa on 50 000 viidelle miljoonalle käyttäjälle.
Merkittävä osuus elvyttämisestä kohdistunee myös digitaaliseen infrastruktuuriin ja hallinnon tehostamiseen. Ensi kertaa Saksan historiassa hallitukseen on nimetty digitalisaatiosta ja valtion nykyaikaistamisesta vastaava ministeri – tämän kunnian on saanut CDU-taustainen fysiikan tohtori Karsten Wildberger, jolla työsarkaa tuleekin riittämään.
Eli kannattaa pitää katse Saksassa!
Kai Sauer
Suomen Berliinin suurlähettiläs
Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 lähtien.