Kuuluisa Tšehovin ase -sääntö kuuluu jokseenkin niin, että ”jos ase näytetään, niin sitä myös käytetään”. Miten tämä liittyy Saksaan, siihen palataan kohta.
Saksassa on pikkuhiljaa havaittu kansainvälisen järjestelmän muutos. Uusi saksankielinen sana ”Zeitenwende” on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisessä sanastossa. Se tarkoittaa ”ajan käännöstä” ja sitä henkistä, poliittista ja taloudellista sopeutumista, jota Saksan on täytynyt käydä läpi vastauksena Venäjän toimiin Ukrainassa. Keskeinen osa sopeutumista on ollut energiariippuvuuden purkaminen. Tämä onnistuikin sangen lyhyessä ajassa.
Nyt ”Zeitenwendestä” on muodostumassa ”Zeitenslalom”, kun Venäjän toimien lisäksi joudutaan sopeutumaan myös muiden suurvaltojen liikkeisiin. Kiinan kohdalla tämä merkitsee epävarmuutta kriittisten mineraalien ja muun muassa. autoteollisuuden raaka-aineiden saatavuudesta. Symbolisesti merkittävää lienee se, että harvinaisista maametalleista Kiina asetti sekä ”germaniumin” että ”galliumin” vientirajoitteiden piiriin. Joku voisi tulkita tämän viestiksi erityisesti Saksalle ja Ranskalle.
Usean muun Nato-maan ohella myös Saksa, Tanskan pyynnöstä, lähetti pienen sotilasjoukon tammikuussa 2026 Grönlantiin. Yhdysvallat vastasi tähän väläyttämällä tuontitulleja. Tämä sai Euroopan unionin vetämään rivinsä suoriksi. Tulliuhkaan reagoitiin nostamalla ase pöydälle. Kyseessä ei ollut Coltin eurooppalainen versio, vaan EU:n pakottamistoimien vastainen väline ACI (Anti-coercion Instrument), joka olisi kohdistunut merkittävään osaan Yhdysvaltojen viennistä Eurooppaan. Saksa ei vastustanut tätä liikettä, joka on laadullinen muutos Saksan perinteisesti kunnioittavassa ja maltillisessa suhtautumisessa Yhdysvaltoihin. Eurooppalainen ase oli vahva viesti yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä. Myös markkinat olivat lukeneet Tšehovinsa ja näiden paine laukaisi tilanteen, jotta ACI-asetta ei tarvinnut laukaista.
Saksassa on herätty maailmaan, jossa Euroopan tulee valmistautua pärjäämään yhä enemmän yksin. Lihansyöjien maailmassa kasvissyöjät ovat riistaa. Saksassa ymmärretään, että Euroopan tulee seistä omilla jaloilla niin turvallisuuden kuin talouden suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla kun Eurooppa varustautuu, niin sen on myös varmistettava taloutensa kilpailukyky.
Liittokansleri Friedrich Merz ymmärtää, että Saksalle kuuluu vastuu Euroopan johtamisessa. Tästä on keskusteltu 12.2.2026, kun EU:n johtajat kokoontuvat ”päälliköiden retriittiin” keskustelemaan toimista kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Merzin keskeisiin teeseihin kuuluu regulaation ja byrokratian purkaminen, EU:n yhteiset pääomamarkkinat ja yritysfuusioiden helpottaminen.
Perinteisten siteiden käydessä epävarmoiksi on Saksassa myös kasvavaa kiinnostusta uusiin kumppanuuksiin. Riskiä on syytä hajottaa. Mercosurin saamat tilapäiset rukkaset Strasbourgissa kiukustuttavat Berliinissä. Sen sijaan ilon aihe oli EU:n Intian kanssa solmima vapaakauppasopimus, komission puheenjohtaja von der Leyenin mukaan ”kaikkien sopimusten äiti”. Myös Euroopan sisällä vahvistetaan kumppanuuksia. Tästä osoituksena on Merzin ja Italian pääministeri Melonin tammikuussa 2026 allekirjoittama laaja-alainen sopimus turvallisuusyhteistyöstä.
Samanaikaisesti Saksa jatkaa rakenteellisia uudistuksia kotimaassa. Hallituksen menoja pyritään karsimaan ja tehokkuutta lisäämään. Digitalisaation ja valtion nykyaikaistamiseksi on luotu jopa oma ministeriö. Tarpeet ovat suuria ja aikaa on vähän.
Kai Sauer
Berliinin suurlähettiläs
Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.