Tutkimus- ja kehittämistoiminnan eli T&K-toiminnan yhdistelmävähennys on jälleen keväällä monelle yritykselle ajankohtainen, kun lisävähennystä voidaan vaatia veroilmoituksella. Kyseessä on vuonna 2023 voimaan tullut merkittävä verokannustin, joka on saanut kuitenkin ensimmäisten vuosien aikana myös negatiivista palautetta muun muassa käytettävyydestään.
Yhdistelmävähennyksen edellytysten täyttymiseen liittyvät tulkintakysymykset sekä uhka veronkorotuksesta, mikäli vähennystä ei hyväksytä, ovat rajoittaneet kannustimen hyödyntämistä. Veronkorotus voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa jättää myös määräämättä, vaikka vähennystä ei hyväksyttäisikään.
Lyhyesti T&K-yhdistelmävähennyksestä
T&K-yhdistelmävähennyksen tavoitteena on kannustaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavia verovelvollisia panostamaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.
Yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta: yleisestä lisävähennyksestä sekä ylimääräisestä lisävähennyksestä, jotka mahdollistavat suurimmillaan yhteensä jopa miljoonan euron lisävähennykseen verovuotta kohden. Yleinen lisävähennys pohjautuu T&K-menojen kokonaismäärään ja ylimääräinen lisävähennys T&K-menojen vuosittaiseen euromääräiseen kasvuun.
Hyväksyttäviä menoja ovat verovelvollisen oman henkilöstön T&K-toimintaan kohdistuvat palkat sekä T&K-toimintaan liittyvät ostopalvelut. T&K-toiminnalla tarkoitetaan sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta eli käytännössä täysin uutta tuotetta, palvelua tai prosessia tai olemassa olevan tuotteen, palvelun tai prosessin olennaista parantamista.
Yhdistelmävähennyksen hyödyntämistä on ensimmäisten vuosien aikana jarruttanut muun muassa uhka veronkorotuksesta. Vähennystä vaatineille verovelvollisille on määrätty käytännössä automaattisesti veronkorotus, mikäli Verohallinto ei ole hyväksynyt vähennysvaatimusta. Veronkorotus on yleensä 2 prosenttia lisätyn tulon määrästä, jolloin esimerkiksi Verohallinnon poiketessa 500.000 euron vähennysvaatimuksesta kokonaan veronkorotus olisi 10.000 euroa. Tämä on johtanut siihen, että myös sellaiset verovelvolliset, jotka ovat harjoittaneet lain edellyttämää T&K-toimintaa ja olisivat olleet oikeutettuja lisävähennyksiin, ovat saattaneet jättää vähennyksiä vaatimatta. Verokannustin ei ole näin ollen toistaiseksi palvellut täysin perimmäistä tarkoitustaan kannustaa yrityksiä investoimaan T&K-toimintaan ja lisätä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Suomessa.
Veronkorotus ja sen määräämättä jättäminen
Yhdistelmävähennys on veronkorotuksen määräämisen näkökulmasta samassa asemassa kuin muutkin verovähennykset, minkä perusteella Verohallinto on määrännyt lähtökohtaisesti automaattisesti veronkorotuksen, mikäli vähennysvaatimus on hylätty. Veronkorotus voidaan kuitenkin verotusmenettelylain (VML) 32 §:n mukaan jättää määräämättä, mikäli sen määrääminen olisi kohtuutonta.
Kun arvioidaan veronkorotuksen määräämättä jättämistä kohtuuttomuuden perusteella, Verohallinto ottaa huomioon esimerkiksi asian tulkinnanvaraisuuden sekä toimenpiteet, joilla verovelvollinen on pyrkinyt selvittämään vähennyksen oikeaa verotuskohtelua ja täyttämään ilmoittamisvelvollisuutensa. Näin ollen, mikäli asia on tulkinnanvarainen ja verovelvollinen esittää oma-aloitteisesti veroilmoituksellaan riittävän selvityksen, jonka perusteella Verohallinto voi ratkaista yhdistelmävähennystä koskevan vaatimuksen, Verohallinto voi jättää veronkorotuksen määräämättä siitä huolimatta, että se ei hyväksyisi vähennysvaatimusta.
Yhdistelmävähennyksen edellytysten täyttymisen arviointi suoritetaan tapauskohtaisesti ja T&K-toiminta on tyypillisesti luonteeltaan yksilöllistä, joten vähennysvaatimuksen liitteenä annettavan vapaamuotoisen selvityksen merkitystä ei tule väheksyä. Selvityksen antaminen on nykyisin pakollista vähennystä vaadittaessa. Verohallinto on lisäksi julkaissut listan kysymyksistä, joihin selvityksessä tulee vastata. Sen lisäksi, että laadukas ja kattava selvitys edesauttaa vähennysvaatimuksen hyväksymistä, sen avulla voidaan välttää työläät lisäselvityspyynnöt ja minimoida riski veronkorotukselle, mikäli Verohallinto ei hyväksyisi vähennysvaatimusta.
Matias Lintula
Veroasiantuntija, KTM
Lecklé