Yhdysvallat on monelle suomalaiselle teollisuusyritykselle sekä kasvun että riskien lähde. Kasvun mahdollistajana se on monelle yritykselle jopa välttämätön markkina, jota ei voi ohittaa.
Vuonna 2025 Yhdysvaltain kauppa- ja teollisuuspolitiikan kiristyvä kotimaisuuslinja, tulliepävarmuus, toimitusketjujen geopoliittinen paine ja kuljetuskustannusten nousu ovat muokanneet yritysten toimintaympäristöä nopeasti – ja liike samaan suuntaan jatkuu näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
Mitä oikeasti tapahtuu?
Keväällä 2025 voimaan tulleet lisätullit lisäsivät epävarmuutta suomalaisissa vientiyrityksissä. EK:n kevään 2025 kyselyn mukaan noin 60 % yrityksistä arvioi Yhdysvaltain vientinsä vähenevän, jos ehdotetut lisätullit toteutuvat. Samaan aikaan kuitenkin merkittävä osa yrityksistä suunnitteli kaupankäynnin kasvattamista USA:n kanssa, mikä kertoo markkinan vetovoimasta riskistä huolimatta.
Heinäkuun lopussa 2025 EU ja Yhdysvallat ilmoittivat puitesopimuksesta, joka torjui elokuun alussa uhanneet 30 %:n lisätullit ja linjasi yleiseksi tasoksi 15 % useimmille EU-tuotteille. Sopimus kuitenkin jätti useat alat – kuten teräksen, alumiinin ja kuparin – korkeammalle, jopa 50 %:n tullitasolle. Vaikka tilanne rauhoittui, yksityiskohdat ovat yhä työn alla, ja yritysten kannattaa varautua jatkuviin muutoksiin tuoteryhmittäin. Tarjouksissa ja sopimuksissa tulisi huomioida hinnanmuutos- ja “change in law” -lausekkeet, ja monissa yrityksissä hinnat sidotaan nyt virallisiin indekseihin ja tullitasojen muutoksiin. EK:n mukaan valtaosa viejistä aikoo siirtää tullikustannukset ainakin osittain hintoihin.
Pienemmälle valmistajalle tämä on usein tasapainoilua kilpailukyvyn ja kannattavuuden välillä – mutta välttämätöntä, jos halutaan pysyä mukana kilpailussa.
Build America, Buy America (BABA) ja “Buy America” – kotimaisuus ehdoksi julkisissa hankkeissa
Liittovaltion rahoittamissa infra- ja teollisuusprojekteissa kotimaisuusvaatimukset ovat kiristyneet. Tammikuussa 2025 Federal Highway Administration (FHWA) päätti ns. yleisvapautuksen päättymisestä: myös manufactured products sisältyvät nyt kotimaisuusvaatimuksiin liittovaltion tie- ja infrastruktuurihankkeissa.
Säännöt koskevat kaikkia projekteja, joissa on liittovaltion rahoitusta – eivät siis suoraan liittovaltion omia hankintoja, joita säätelee erikseen Buy American Act. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos tavoitteena on myydä komponentteja tai järjestelmiä BABA-rahoitteisiin hankkeisiin, on rakennettava Yhdysvalloissa riittävä domestic content -ketju, todentamismallit ja toimittajasertifikaatit – tai harkittava sopimusvalmistusta USA:ssa.
Vastaavasti Inflation Reduction Act (IRA) kirittää puhtaan energian investointeja, mutta kytkee veroedut kotimaisiin sisältövaatimuksiin, kuten teräkseen, rautaan ja tiettyihin valmistettuihin tuotteisiin. IRA ei muodollisesti sulje ulos eurooppalaisia toimijoita, mutta käytännössä ostajat priorisoivat ratkaisuja, jotka säilyttävät täyden verokannustimen. Tämä suosii USA-sisältöä ja paikallisia kumppanuuksia.
“Buy America” -vaatimukset tarkoittavat käytännössä sitä, että liittovaltion rahoittamissa hankkeissa halutaan materiaalien ja komponenttien olevan USA-lähtöisiä. Tästä syystä moni suomalainen yritys on jo rakentanut osavalmistusta Yhdysvaltoihin tai siirtynyt “kokoonpano USA:ssa” -malliin, jotta tuotteet kelpaavat hankkeisiin. Jos tuotteen saa luokiteltua domestic content -kelpoiseksi – esimerkiksi lisäämällä osavalmistusta tai kokoonpanoa Yhdysvalloissa – se avaa pääsyn uusiin tarjouskilpailuihin ja mahdollistaa IRA-verokannustimet asiakkaalle. Useampi suomalaisyritys on jo reagoinut: perustanut pienen kokoonpanoyksikön, löytänyt paikallisen sopimusvalmistajan tai rakentanut yhteisvaraston itärannikolle. Tämä on monelle pk-yritykselle realistinen tapa ottaa ensimmäinen askel – paikallinen jalanjälki ilman raskaita investointeja.
Toimitusketjut, kustannukset ja sääntely
Tulliepävarmuus on lisännyt varastotasoja ja heikentänyt näkyvyyttä toimitusaikoihin. Yhdysvaltain teollisuuden seurattu ostopäällikköindeksi (ISM Manufacturing PMI) oli kesäkuussa 2025 edelleen supistumisalueella, 49,0, mikä kertoo epävarmuuden jatkumisesta.
Samaan aikaan sääntely-intensiteetti pysyy korkeana ja sen soveltaminen laajenee jatkuvasti uusiin alueisiin. Vientivalvonnan, sanktioiden ja vastuullisuusvaatimusten tulkinta muuttuu jatkuvasti. Moni pk-yritys yllättyy siitä, kuinka tiukasti Yhdysvaltain viranomaiset valvovat vientiä ja jälleenvientiä. Laitteiden luokittelu, teknologian siirto ja kolmansien osapuolten käyttö on dokumentoitava tarkasti. “Pieni valmistaja Suomesta” ei ole poikkeus – vastuu koskee kaikkia.
Yhdysvaltain sääntely ei kuitenkaan ole vihamielistä, mutta se on armottoman yksityiskohtaista. Useimmat virheet syntyvät huomaamattomasti dokumentoinnissa tai alihankintaketjun läpinäkyvyydessä, ei tahallisuudesta. Siksi compliance-osaaminen ja selkeä dokumentointi ovat pk-yrityksen tärkeimpiä riskienhallinnan työkaluja.
Markkinan vetovoima ja pk-viejän mahdollisuudet
EK:n barometrin mukaan moni suomalaisyritys aikoo edelleen lisätä kauppaa USA:n kanssa, vaikka riskit ovat kasvaneet. Euroalueen kasvun maltillisuus ja Yhdysvaltojen investointivetoisuus pitävät markkinan houkuttelevana.
Yhdysvallat ei siis ole sulkeutumassa, vaan järjestäytymässä uudelleen. Yritykset, jotka pystyvät osoittamaan paikallisen jalanjäljen, vastuullisuuden ja toimitusvarmuuden, ovat nyt vahvemmassa asemassa kuin koskaan. Suomen vahvuudet – korkea tekninen osaaminen, laatu ja luotettavuus – ovat edelleen kovaa valuuttaa amerikkalaisilla hankintalistoilla.
Yhdysvaltain markkina on suuri, mutta myös tarkasti säädelty. Onnistuminen ei kuitenkaan edellytä jätti-investointeja, vaan suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Vientivalvonta, sanktioriskit ja vastuullisuus ovat nykyisin osa tarjousprosessia – eivät erillinen byrokratia. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä faktaa, että Yhdysvallat on aito liittovaltio. Siellä on osavaltioiden tasolla erilaisia markkinoita, jotka maantieteellisen alueen, markkinaympäristön ja regulaation osalta poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Vaikka sääntely kiristyy ja riskit lisääntyvät, suomalaisilla laite- ja komponenttivalmistajilla on erinomainen maine Yhdysvalloissa: luotettavuus, laatu ja kyky toimittaa sovitusti ovat kilpailuetuja, joita amerikkalaiset ostajat arvostavat. Siksi juuri nyt on tärkeää olla paikalla – ei vetäytyä. Yhdysvaltain markkina on monimutkaisempi kuin ennen, mutta myös avoimempi niille, jotka pystyvät osoittamaan arvonsa käytännössä.
Vesa Turkki
Partner | Transaction Services
Eversheds Asianajotoimisto Oy