Rohkeus johtamisessa ei useimmiten näy suurina sanoina tai nopeina vastauksina. Se näkyy siinä, mitä uskaltaa sanoa silloin, kun olisi helpompaa vaieta. Ja siinä, mitä uskaltaa kysyä silloin, kun ympäristö olettaa varmuutta.
Johtajaverkostossa rohkeus ei tarkoita esiintymistä tai kannanottojen koventamista. Se tarkoittaa rehellisyyttä, ennen kaikkea itselle. Rohkeutta tulla keskusteluun ilman tarvetta näyttää valmiilta, oikeassa olevalta tai muita edellä kulkevalta.
Verkoston ytimessä rohkeus kytkeytyy turvallisuuteen, suoruuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Rohkeus ei ole vastakkainasettelua, vaan halua viedä ajattelua eteenpäin. Se syntyy vain ympäristössä, jossa ihminen voi luottaa siihen, että häntä kuunnellaan eikä arvostella. Ilman luottamusta rohkeus jää helposti puheeksi.
Johtajaverkostossa rohkeus ei ole yksilön ominaisuus, vaan yhteinen tila. Kun läsnäolo ja kuunteleminen ovat aidosti osa kulttuuria, syntyy lupa olla keskeneräinen. Ja juuri silloin rohkeus muuttuu konkreettiseksi.
Käytännössä tämä näkyy pienissä, mutta merkityksellisissä hetkissä. Siinä, että uskaltaa keskeyttää asiantuntijan kysymyksellä. Siinä, että sanoo ääneen, ettei ymmärrä jotakin termiä, ilmiötä tai päätöksen taustaa. Usein juuri nämä hetket avaavat keskustelun, joka vie ajattelua eteenpäin. Kyse ei ole heikkoudesta, vaan halusta oppia.
Meillä on Johtajaverkostossa käytössä nimikyltit, joissa lukee vain etu- ja sukunimi – ei titteleitä eikä yrityksiä. Se on pieni, mutta merkityksellinen valinta. Kun tittelit ja organisaatiot jäävät taka-alalle, ajatukset saavat enemmän tilaa. Keskusteluun voi osallistua omana itsenään, ilman aseman tai roolin tuomaa painolastia. Se madaltaa kynnystä kysyä, kyseenalaistaa ja olla keskeneräinen.
Rohkeus on myös uskallusta olla eri mieltä. Hyvä verkosto ei synny yksimielisyydestä, vaan luottamuksesta. Vasta silloin, kun näkemyksiä voidaan haastaa kunnioittavasti, syntyy parempia päätöksiä. Hyvän palautteen antaminen, vaihtoehtoisen näkökulman esiin nostaminen tai epäsuositun aiheen esittäminen vaativat rohkeutta, mutta juuri niissä hetkissä johtaminen syvenee.
Ehkä suurin rohkeus johtamisessa on kuitenkin keskeneräisyyden hyväksyminen. Rohkeutta on sanoa, ettei ole vielä perillä. Rohkeutta on kasvaa johtajana yhdessä muiden kanssa. Ajatus valmiista johtajasta on harha, joka helposti lisää yksinäisyyttä ja etäännyttää ihmisistä. Todellisuudessa johtajuus on jatkuvaa oppimista, epävarmuuden sietämistä ja oman ajattelun haastamista.
Johtajaverkosto tarjoaa tilan, jossa tällainen rohkeus on mahdollista. Tilan, jossa ei tarvitse esittää valmista, vaan saa olla matkalla. Kun luottamus on kunnossa, myös vaikeat kysymykset ja keskeneräiset ajatukset voivat tulla näkyviksi.
Lopulta rohkeus johtamisessa ei ole yksittäisiä tekoja, vaan jatkuvaa valintaa. Valintaa kysyä mieluummin kuin väittää. Valintaa kuunnella ennen kuin vastaa. Valintaa kohdata ihmiset ihmisinä, ei rooleina tai titteleinä. Juuri näistä valinnoista alkaa rakentua se arvopohja, jonka varaan johtaminen kestää myös epävarmuuden keskellä.
Seuraavassa kirjoituksessa pysähdyn näiden valintojen äärelle tarkemmin. Mitkä ovat ne arvot, joista emme johdattaessa jousta – ja miksi juuri arvot ovat tärkeämpiä kuin pitkään aikaan?
Akira Ropo
Utelias sillanrakentaja
Tampereen kauppakamari
Johtajaverkosto – tila ajattelulle ja kohtaamiselle
Tampereen kauppakamarin Johtajaverkosto rakentuu luottamuksesta ja kohtaamisista, joissa johtajat voivat tarkastella omaa ajatteluaan ilman rooleja tai valmiita vastauksia. Verkosto tarjoaa tilan, jossa erilaiset näkemykset saavat kohdata ja jossa johtajuutta voi pohtia rauhassa, yhdessä muiden kanssa.
Johtajaverkosto on tarkoitettu johtajille ja esihenkilöille, jotka uskovat, että kestävä johtaminen syntyy vuorovaikutuksesta, reflektiosta ja arvoihin nojaavista valinnoista.