Yrittäjälle laskelma on tärkeämpi kuin mielipide.
Koska työskentelen taloushallinnon alalla, minulta kysytään usein, kuinka paljon yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa ja kuinka paljon osinkoa. Oikea ratkaisu vaikuttaa merkittävästi verotukseen, henkilökohtaiseen talouteen ja yrityksen mahdollisuuksiin. Tässä kirjoituksessa kerron, miksi laskelma on ratkaiseva ja miten varoja kannattaa suunnitella huolellisesti.
Paras hetki verojen optimointiin on tilinpäätöksen valmistumisen yhteydessä. Tällöin yrityksen tulos, varojenjakomahdollisuudet ja eri vaihtoehtojen verovaikutukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä. Suuressa osassa yrityksiä tilinpäätösaika on juuri nyt käsillä, joten aihe on erityisen ajankohtainen.
Palkkaa vai osinkoa -laskelma on yrittäjälle tärkeä, sillä verojen ja sivukulujen määrä vaihtelee nostotavan mukaan merkittävästi. Sama euro yrityksestä voi johtaa täysin eri verokustannuksiin riippuen siitä, nostetaanko se palkkana, osinkona tai yhdistelmänä vai muuna varojenjakona.
Lähtökohtina palkkaa vai osinkoa -laskelmalle ovat yrittäjän varojen henkilökohtainen rahantarve ja yrityksen taloudellinen tilanne. Kaikkea ei voi jakaa ulos. Eri nostotavoilla on erilaiset verotukselliset ja taloudelliset seuraukset sekä yrittäjälle että yritykselle. Siksi päätös ei perustu mielipiteeseen, vaan huolelliseen laskelmaan.
Verotuksen optimoinnin tavoitteena on yleensä minimoida verotuksen kokonaisrasitus yhtiön ja osakkaan välillä pitkällä aikavälillä. Samalla pyritään siihen, että voitot saadaan kotiutettua osakkaalle mahdollisimman tehokkaasti ja että haluttu euromääräinen nostotaso saavutetaan mahdollisimman pienin veroseuraamuksin. Optimointia voidaan kuitenkin tehdä myös erikseen yrityksen tai yrittäjän verotus huomioiden.
Varojen nostamisessa on usein järkevää noudattaa tiettyä järjestystä:
1) Saajalle verovapaat ja yritykselle vähennyskelpoiset korvaukset, kuten päivärahat ja kilometrikorvaukset.
2) Palkka noin 40 000 euroon asti, jolloin kokonaisveroaste jää alle 26 prosenttiin.
3) Huojennettu osinko, enintään 8 prosenttia nettovarallisuudesta (kokonaisveroaste noin 26 %).
4) Palkan ja ansiotulo-osingon yhdistelmä noin 40 000–60 000 euroon asti.
5) Vuokrat, korot ja muut yritykselle vähennyskelpoiset erät, jotka ovat saajalle pääomatuloa.
6) Palkka ja/tai ansiotulo.
Kolme viimeistä kohtaa (4–6) muodostavat varsinaisen verotuksen optimoinnin, jossa eri nostotapojen yhdistelmää voidaan suunnitella yrityksen tilanteen ja yrittäjän tavoitteiden mukaan.
Varojen nostossa kannattaa huomioida myös mahdollisesti kertynyt SVOP-rahasto (sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto) ja osakkaan yhtiölle antama laina. SVOP-rahastosta varoja jaetaan normaalien osingonjakosäännösten mukaisesti, mutta jos nosto tehdään 10 vuoden kuluessa sijoituksesta, se verotetaan luovutusvoittoverotuksella (käytännössä usein verotta). Siksi SVOP-rahastosta kannattaa jakaa varoja ajoissa. Osakas voi puolestaan nostaa yhtiöön lainaamansa varat takaisin ilman veroseuraamuksia. Näiden vaikutukset selviävät kunnolla vain huolellisella laskelmalla, joka on syytä tehdä yhdessä ammattilaisen kanssa.
Oikea yhdistelmä palkkaa vai osinkoa ei synny arvauksella. Huolellinen laskelma yhdessä ammattilaisen kanssa varmistaa, että varoja nostetaan tehokkaasti, verot minimoiden ja yrittäjän tavoitteet huomioiden. Suunnittelu nyt voi säästää tuhansia euroja myöhemmin.
Autan ja keskustelen näistä asioista mielelläni,
Maarit Haapanen
Liiketoimintajohtaja
Talenom Tampere