Tampereen kauppakamari toimii pirkanmaalaisen elinkeinoelämän edustajana ja edunvalvojana. Vaikuttamistyö on monitahoista ja jatkuvaa. Se vaatii mahdollisuuksien tunnistamista. Tärkeää on, että elinkeinoelämän näkökannat pääsevät esiin riittävän ajoissa ja tavoittavat oikeat päättäjät. Paras tulos saavutetaan tiiviillä yhteistyöllä.
Yksi tärkeimmistä vaikuttamisen yhteistyömuodoista on vuonna 2015 toimintansa aloittanut Pirkanmaan edunvalvontatyöryhmä.
– Kutsuimme ryhmän kokoon yhdessä seutujohtaja Päivi Nurmisen kanssa. Se on vapaamuotoinen ja vapaaehtoisuuteen perustuva yhteenliittymä. Kuusi eri edunvalvontatyötä tekevää organisaatiota kutsuttiin mukaan yhteistyöhön, toimitusjohtaja Antti Eskelinen kertoo.
Kauppakamarin lisäksi alkuperäisjäseniä ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Liitto, Tampereen seututoimisto, Pirkanmaan Yrittäjät ja Business Tampere. Myöhemmin mukaan ovat liittyneet myös yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan hyvinvointialue.
– Ryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan, lisäämään ymmärrystä ja rakentamaan luottamusta. Perusajatuksena on, että rakennamme Tampereen ja Pirkanmaan yhteiset tavoitteet niin valtion budjetteihin, eri ministeriöille kuin hallitusohjelmiinkin.
Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Sen lisäksi vuosittain järjestetään työpajoja, joissa asioita käsitellään syvällisemmin.
Ensimmäiset hallitusohjelmatavoitteensa ryhmä laati kuusi vuotta sitten käytyihin vaaleihin. Viime vaaleissa valmistelutyö oli jo järjestelmällistä niin, että hallitusohjelmatavoitteita tuettiin voimakkaasti osaksi hallitusneuvotteluita yhteistyössä eri organisaatioiden kesken.
Nyrkki koolla viikoittain
Noin 2,5 vuotta sitten yhteistoimintaa tiivistettiin entisestään perustamalla Pirkanmaan Liiton, kaupungin ja kauppamarin yhteinen ns. edunvalvonnan Nyrkki. Se kokoontuu etäpalaveriin viikoittain läpi lähes koko vuoden.
Nyrkki organisoi myös neljä kertaa vuodessa kansanedustajatapaamisia, joissa yhteinen pirkanmaalainen ääni saadaan kuuluviin. Tapaamisten teemat liittyvät ajankohtaisiin, esimerkiksi lainvalmistelun kannalta akuutteihin tai muuten tärkeiksi katsottuihin asioihin. Pirkanmaalla järjestettyjen tapaamisten lisäksi edunvalvontaryhmä vierailee vastavuoroisesti eduskunnassa ja valtionhallinnon organisaatioissa.
– Näissä yhteistyötapaamisissa kamari haluaa olla aktiivisesti mukana ja toimia niissä elinkeinoelämän äänenä, Antti Eskelinen korostaa.
Alueelliset foorumit tärkeitä yhteistyön rakentamisessa
Kamarin isoimpia vaikuttamisen osa-alueita ovat osaaminen ja koulutuspolitiikka sekä maankäyttö-, kaavoitus- ja infra-asiat.
Osaamisen ja koulutuspolitiikan asiantuntija Tampereen kauppakamarissa on Peer Haataja, joka on myös Pirkanmaan koulutusryhmän puheenjohtaja. Ryhmä on Pirkanmaan Liiton nimittämä, ja se on perustettu vuonna 2014.
– Ryhmässä ovat koulutusasioiden äärellä kaikkien Pirkanmaan isojen oppilaitosten rehtorit tai vararehtorit. Se on tärkeä foorumi, joka johtaa yhteisiä pirkanmaalaisia näkemyksiä koulutuksen edunvalvontaan. Koulutuspolitiikan asiat ovat usein aika monimutkaisia, Haataja toteaa.
– Ryhmässä löydetään yhteiset tavoitteet suhteessa valtioon ja ministeriöön.
Toinen ryhmän tärkeä tehtävä on löytää yhteistyöalueita ja -muotoja eri oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien välille.
Maankäyttö-, kaavoitus- ja infra-asioiden käsittelyyn kamarilla keskittyy aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunta. Sen sihteerinä ja asiantuntijana toimii johtaja Markus Sjölund.
Hankkeisiin on perustettu niihin liittyviä yhteistyöelimiä, kuten pääradan investointeja ja kehittämistä kokonaisuutena pohtiva pääratatyöryhmä.
– Päärata on osa eurooppalaista TenT-ydinverkkoa, ja siksi EU-rahoituskelpoinen. Se on merkittävä asia, sillä parhaimmillaan hanke voi saada EU:lta jopa 80 prosentin investointituen.
Vastaavasti VT3- ja VT9-työryhmät toimivat näiden valtateiden kehittämisen edistäjinä. Sjölund on jäsenenä kaikissa em. ryhmissä.
– Ryhmät ovat ylimaakunnallisia, ja niissä eri maakuntaliitot ja kauppakamari toimivat yhteistyössä kansanedustajien kanssa hankkeiden edistämiseksi. Elinkeinoelämän näkökulmien esiintuomisen lisäksi toimimme ryhmissä myös alueellisena äänenä, Sjölund toteaa.
Kamarin vaikuttamissuunnitelma yhteistyönä jäsenten kanssa
Tampereen kauppakamari julkistaa vuosittain oman vaikuttamissuunnitelmansa. Prosessi käynnistyy loppukesästä jäsenille suunnatulla kyselyllä. Syksyn aikana kamarin hallitus, toimisto ja valiokunnat käsittelevät ehdotuksia niin, että alkaneen vuoden tavoitteet ja toimenpiteet ovat valmiita julkaistavaksi aina tammikuun lopussa.
– Samaan aikaan teemme koko ajan työtä Pirkanmaan edunvalvontatyöryhmässä, jonne viemme näitä elinkeinoelämälle tärkeitä asioita. Eli jäsenten ja luottamushenkilöiden näkökulmat tulevat myös yhteiseen edunvalvontaprosessiin, Antti Eskelinen selventää.
– Kysymällä, jalostamalla ja viemällä asioita yhteiseen pöytään voimme toimia elinkeinoelämän äänenä. Alueen yksityisen sektorin henkilöstöstä ja liikevaihdosta yli 60 prosenttia on edustettuna jäsenistössämme, joten se antaa meille vahvan mandaatin tähän rooliin.
Poliittinen vuosikello ohjaa vaikuttamista
Vaikuttamista ja vaikuttajaviestintää ohjaa poliittinen vuosikello.
– Oleellista on ymmärtää ministeriöiden vuosittainen aikataulu, ja olla liikkeellä ajoissa. Valmistelutyö tehdään tammi–huhtikuun aikana, jolloin ministeriö määrittelee omat painopisteensä valtion seuraavan vuoden budjettiin. Toukokuusta elokuuhun on aikaa poliittisen vaikuttamiseen, jolloin voi vielä saada näkemyksiä esiin ennen budjettiriiheä. Vuoden viimeinen kolmannes on sitten ”iltalypsyä”, jossa pienenä kirsikkana kakun päällä ovat ns. joululahjarahat. Niillä voidaan tehdä pieniä avauksia, Antti Eskelinen kuvaa.
– Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen on oleellinen osa vaikuttamistyötä.
Suurin haaste on Suomen pääkaupunkikeskeisyys. Virastot, ministeriöt ja päättäjät ovat keskitetysti Helsingissä.
– Aina kun heitä saa tänne maakuntaan, kommenttina on, että ”uskomattomia yrityksiä ja uskomattoman hienoa työtä täällä tehdään”. Kasvu lähtee alueilta ja niiden yrityksistä. Se ei lähde pelkästään Etelä-Helsingistä. Kaikki isommat alueet ovat saman haasteen edessä. Alueet ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia, ja tämän saaminen päättäjien ymmärrykseen vaatii ahkeraa vaikuttamistyötä, Eskelinen toteaa.
Näkyvät tulokset pitkän langan päässä
Vaikuttaminen on yleensä pitkän prosessin vaativaa työtä. Asian esiin nostamisesta esimerkiksi siihen, kun kuokka ensimmäistä kertaa isketään maahan, voi viedä vuosia.
Jossain kohtaa ainakin osa hankkeista kuitenkin konkretisoituu. Esimerkkejä pirkanmaalaisen vaikuttamistyön tuloksellisuudesta ovat esimerkiksi läntinen ohitustie, Hämeenkyrön ohitustie VT3:lla ja päätös VT9:n sekä henkilöratapihan kehittämisestä. Kamarin tärkein tehtävä on ollut kasata riittävän painava kokoonpano hankkeiden tueksi.
– Asioiden pitkäkestoisuuden vuoksi tietyt asiat saattavat olla vaikuttamissuunnitelmassa esillä vuosien ajan. Viime vuonna yksi nopeasti edenneistä hankkeista oli keskustan turvallisuuden kehittäminen, joka lähti liikkeelle selvityksellä Pirkanmaan Yrittäjien ja Tampere Tunnetuksi ry:n kanssa. Saimme hyvin osalliseksi sekä keskustan kivijalkakauppoja että asiantuntijayrityksiä. Saimme turvallisuuskeskusteluun mukaan yrittäjien äänen, joka sieltä oli puuttunut, Markus Sjölund kertoo.
Selvityksessä esiin nousivat suurimmat ongelmakohdat ja mahdolliset ratkaisut niiden poiskitkemiseksi.
– Käydyn laajan keskustelun jälkeen voi todeta, että keskustan turvallisuus näkyy esimerkiksi uudessa pormestariohjelmassa vahvemmin kuin aiempina vuosina. Haasteena ovat yhä lainsäädännölliset esteet, ja olemme jo kansanedustajille esittäneet yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan lain avaamista. Sitä pitäisi nykyaikaistaa. Työ on kesken, mutta paikallisen ulottuvuuden lisäksi tässäkin on tehty työtä laajemmassa kontekstissa. Seuraavaan hallitusohjelmaan pitää vahvasti ajaa tätä näkökulmaa.
Siltana koulutuksen turvaamisessa ja suuntaamisessa
Yksi konkreettisista saavutuksista on Konepajakoulun uudelleen käynnistyminen.
– Tredu halusi luopua valimokoulutuksesta ihan perustelluista kustannussyistä. Siinä yhteydessä kamari toimi siltana valimokoulutuksen järjestelyvastuun siirtämisessä TAKK:lle. Alueen yritykset kokivat tärkeäksi, että täältä löytyy osaamista koko prosessiin sulasta raudasta valmiisiin työkoneisiin, Antti Eskelinen sanoo.
Samaan aikaan ajettiin ylös Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy. Se tuli tarpeeseen ammatillisen teknisen koulutuksen vetovoiman oltua heikkoa.
– Kolmen–neljän viime vuoden aikana olemme saaneet vetovoiman uudelleen nousuun. Koulutuspaikkoja on lisätty, ja paikat saadaan täyteen ensi- tai toissijaisilla hakijoilla. Aloituspaikkoja, jotka eivät oikeasti työllistä, on saatu karsituksi ja siirrettyä paremmin työllistäviin koulutusaloihin. Konepajakoulu on toiminut välineenä yritysten tarpeiden ja koulutuksen järjestäjien välillä, yhtiön käynnistämisvaiheessa sen toimitusjohtajanakin toiminut Peer Haataja kertoo.
Yksi julkisuudessa näkyvimmistä asioista on tämän kehitystyön seurauksena syntynyt Isot koneet Keskustorilla -tapahtuma, jossa viimeksi vieraili noin 18 000 vierasta.
– Samaa ajatusmallia on nyt yritetty vierittää myös muille toimialoille. Yritykset nostavat tarpeita esiin ja koulutuksen järjestävät suuntaavat hyvässä yhteistyössä resursseja oikeaan tarpeeseen. Kamari toimii tässä työssä tukena. Ei kouluteta vain alan vetovoiman vuoksi, vaan oikeiden työpaikkojen ja yritysten tarpeisiin.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa oikea suunta
Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa aluepoliittiset asiat ovat aiemmin olleet merkittäviä tekijöitä. Nyt tähän on saatu muutos, kiitos myös Pirkanmaan koulutusryhmän vaikuttamisen.
– Kasvukeskukset ovat tästä kärsineet. Pirkanmaalla rahoitusvaje on ollut vuositasolla noin 18 miljoonaa. Nyt lainsäädäntöä uudistettiin niin, että oppilaitoksen perusrahoituksen määrä pudotettiin 70:stä 50 prosenttiin. 30 prosenttia tulee vaikuttavuudesta eli valmistuvien työllistyvyydestä ja 20 prosenttia tuloksellisuudesta. Tällainen rahoitusmalli sopii paremmin kasvumaakunnalle, Peer Haataja sanoo.
Hyvä muutosta tukeva väline on myös toiminnanohjauskokeilu vuosille 2026–2033. Se mahdollistaa aiempaa vapaammin järjestää ammatillista koulutusta ja edellyttää oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tavoitteena on järkevämpi resurssien käyttö ja alueellisesti paremmin työnantajien tarpeisiin kohdentuva osaaminen.
Korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä pohjustetaan kamarin valiokunnissa, joihin on aktiivisesti saatu myös mukaan oppilaitosten edustusta.
– Kun koulutuksen järjestäjät ovat mukana valiokuntatyössä he ovat koko ajan rajapinnassa yritysten kanssa. Yhteisiä intressejä löytyy silloin helpommin.
Katseet jo tulevassa
Tämän vuoden vaikuttamistyössä painopisteenä on muun muassa johtavan aseman saavuttaminen mikrosirujen teollisessa kehittämisessä ja soveltamisessa.
– Meillä on parisen vuotta toiminut siruryhmä yhdessä Nokia Oyj:n, kaupungin, yliopiston ja Business Tampereen kanssa. Sen tehtävänä on koordinoida siruhankkeita ja siihen liittyviä edunvalvonnallisia asioita, Antti Eskelinen kertoo.
Defense-ryhmässä kamari on edesauttamassa yritysten tietoisuutta kaksikäyttötuotteiden mahdollisuuksista yhdessä Pirkanmaan Liiton, kaupungin, Business Tampere ja Ilmavoimien evp. komentaja Juha-Pekka Keräsen kanssa. Ryhmä koordinoi ja seuraa hankkeita valtakunnallisesti ja järjestää aiheesta erilaisia tapahtumia ja konferensseja. Tapahtumilla tuetaan yritysten ja puolustusviranomaisten yhteistyömahdollisuuksien lisäämistä.
Kolmas selkeästi tulevaisuuteen tähtäävä on energiaryhmä, joka muun muassa pani Tampereella alulle globaalistikin merkittävän vetytapahtuman. Tampereelle kokoontuvat alan tärkeimmät toimijat eri puolilta maailmaa.
Ryhmä koordinoi alueen energiahankkeita sähkön riittävyyden varmistamiseksi.
– Meidän on varmistettava, että Fingridin siirtokapasiteetti riittää alueellamme. Se on yksi ryhmän tärkeimpiä vaikuttamisteemoja, Eskelinen sanoo.
