Pohjoishämäläisen raviurheilun keskus on viimeisen 50 vuoden ajan ollut Ylöjärven Teivossa. Tänä vuonna edessä on paitsi alan vuotuinen päätapahtuma – Kuninkuusravit – myös isoja muutoksia, kun osa ravikeskuksen maa-alueista siirtyy Ylöjärven kaupungille.
Raviurheilu ja siihen liittyvä pelaaminen ovat olleet suomalaisille hyvin pitkään tärkeitä asioita, vaikka väestö on enenevässä määrin viime vuosikymmeninä siirtynyt maaseudulta kaupunkeihin. Monenlaisten ajanvietevaihtoehtojen lisäännyttyä ravien merkitys ajanvietteenä on vähentynyt, mutta tutkimusten mukaan edelleen noin 660 000 suomalaista seuraa aktiivisesti raviurheilua ja käy alan tapahtumissa, etenkin vuotuisessa päätapahtumassa eli Kuninkuusraveissa.
Tampereella ravirata toimi aiemmin Hippoksella Kissanmaalla, mutta puoli vuosisataa sitten kaupunki osoitti toiminnalle uuden alueen Teivosta. Hippos haluttiin tuolloin ottaa rakennusmaaksi.
Nyt Suomen toiseksi suurin ravikeskus on jälleen vähän samanlaisen tilanteen edessä. Alkuperäinen vuokrasopimus oli päättymässä vuoteen 2035. Jo kymmenisen vuotta sitten Tampereen kaupunki ilmoitti, että uutta vuokrasopimusta ei tulla tekemään.
– Silloin alettiin välittömästi tutkia muita vaihtoehtoja, esimerkiksi korvaavaa paikkaa radalle. Se ei kuitenkaan ollut taloudellisesti mahdollista, Tampereen Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Kaisa-Leena Ahlroth kertoo.
Ylöjärven kaupungin kanssa syntyi kompromissi
Ylöjärven kaupunki osti ravikeskuksen maat Tampereelta vuonna 2022. Kaupunki on suunnitellut Teivo–Mäkkylän alueelle 5000 uuden asukkaan asuinaluetta ja kahta ratikkapysäkkiä. Jo ennestään alueella asuu noin 900 asukasta. Raviyhtiöiltä nyt siirtyville alueille laaditaan parhaillaan kaavaa.
– Ravikeskukselle oli siinä tilanteessa selvää, että neuvottelut Ylöjärven kaupungin kanssa piti käynnistää välittömästi. Ne sujuivat hyvässä hengessä, vaikka lähtötilanne oli selkeästi se, että koko tämä alue oltiin osoittamassa asuinrakentamiseen. Lopulta saatiin neuvoteltua uudet vuokrasopimukset, joissa kaviouran, tarvittavien välttämättömien oheisalueiden ja alueella sijaitsevan hevosklinikan vuokra-aikaa jatkettiin vuoteen 2055 asti.
Kompromissina sovittiin, että osa nykyisestä Teivonmäen tallialueesta ja pysäköintialueista siirtyy kaupungille jo tämän vuoden lopussa. Myös valmennuskeskustoiminta päättyy alueen pienentyessä. Raviradan toiminta keskittyy jatkossa entistä enemmän ravikilpailuihin, harjoituskäyttöön ja muihin tapahtumiin, joita järjestetään ympärivuotisesti. Myös Teivon ravikoulu jatkuu entiseen tapaan.
Lisenssimarkkinaan siirtyminen iso kysymys
Suomalaiset raviradat ovat kauttaaltaan olleet taloudellisesti tiukoilla viime vuosina. Tätä nykyä niiden rahoitus varmistetaan Maa- ja metsätalousministeriön budjetista tiukoin tukikriteerein.
– Lajin rahoituksen osalta hevospelien siirtyminen lisenssimarkkinaan ensi vuoden heinäkuun alusta on iso kysymys ja mahdollisuus, Kaisa-Leena Ahlroth toteaa.
– Se, missä määrin ja missä vaiheessa rahaa alkaa kanavoitumaan tähän toimintaan, on vielä kysymysmerkki. Samaan aikaan nykyistä tukirakennetta on purettu. Rahoituksellinen pohja joka tapauksessa muuttuu, mikä on tietenkin lajin ammattimaisen toiminnan kannalta kriittistä. Teivo kuuluu kuitenkin Uudenmaan, Pirkanmaan ja Hämeen muodostamaan ammattimaisten toimijoiden triangeliin, jonka merkitys lajin elinvoimalle tunnistetaan valtakunnallisesti.
Ravitapahtumien määrä on tasaisesti vähentynyt koko maassa. Teivossa järjestetään tänä vuonna 36 ravikilpailua. Teivo sai ainoana suomalaisena raviratana enemmän kuin yhden ravipäivän lisää tälle vuodelle.
Yksi maailman suurimmista ravitapahtumista
Suomenhevosten vuotuinen ykköstapahtuma on Kuninkuusravit. Itse asiassa se on yksi maailman suurimmista edelleen yleisöä houkuttelevista ravitapahtumista Ruotsin Elitloppetin ja Ranskan Prix d’Ameriquen lisäksi. Heinä-elokuun vaihteessa Teivoon odotetaan jopa 50 000 kävijää ja televisioiden ääressä kilpailua seuraa yleensä likimain 700 000 katsojaa. Teivo toimii kisanäyttämönä nyt neljättä kertaa. Aiemmat Kuninkuusravit Teivossa on ravattu vuosina 1978, 1995 ja 2011, eli noin 15 vuoden välein.
– Kuninkuusravit yhdistetään perinteisiin, kotimaisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Se on suomalainen kansanjuhla, jolla on paljon uskollisia kävijöitä, vuodesta toiseen Kuninkuusraveja kiertäviä alan harrastajia. Kuninkuusravit kerää vuosittain myös laajasti ensikertalaisia ja muita, jotka eivät muutoin raveissa aktiivisesti käy.
– Järjestäville raviratayhtiöille tapahtumalla on aina iso taloudellinen vaikutus. Yhden viikonvaihteen aikana radan liikevaihto käytännössä tuplaantuu, Kaisa-Leena Ahlroth toteaa.
Tulovirta koostuu kolmesta kivijalasta eli lipputuloista, kumppanuustuloista ja ravintolamyynnistä.
– Kohteena Teivo, Tampere ja Ylöjärvi kiinnostavat laajasti. Se on ollut nähtävissä jo viime vuoden Oulussa pidetystä tapahtumasta lähtien. Tampereen seudun vetovoima on valtava. Sen huomaa ihan selvästi lipunmyynnissä, joka on hyvässä vauhdissa.
Ohjelmaa läpi viikonlopun
Varsinaisen kilvanajon lisäksi Kuninkuusravien viikonloppuun mahtuu paljon oheistapahtumia. Ravikeskukseen rakennetaan sekä ravi- että ruokatorit, joissa etenkin paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota palveluitaan.
Yrityksille on tarjolla myös monenlaista muuta sisältöä nimikkolähdöistä lippupaketteihin ja mainontaan.
– Yrityksille rakennetaan räätälöityjä kumppanuuspaketteja tarpeiden mukaisesti. Meillä on erityisen suuri VIP-katsomo, jonne yritykset voivat tuoda vieraitaan kokemaan elämyksiä. Tosin se alkaa pikkuhiljaa täyttyä eli mukaan haluavien yritysten kannattaa pikaisesti olla meihin yhteydessä, Kaisa-Leena Ahlroth huomauttaa.
– Perjantaina meillä on tavanomaista tasokkaammat ravit. 75-ravien lisäksi on tammakriterium ja Kuninkuusravien perinteisiin liittyen myös hevoshuutokauppa. Lisäksi lipun hintaan sisältyy oma iltajuhla, jossa esiintyy Anssi Kela. Lauantain iltajuhlan toteutamme yhteistyössä Tammelan Stadionin kanssa. Silloin stadionilla on Manserock-konsertti, jonne olemme hankkineet oman lippukiintiön.
– Kumppanuus tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa todella ison ihmisryhmän. Meillä on vuosien ajalta hyvin tarkat kävijätutkimustiedot asiakkaista ja heidän kiinnostuksen kohteistaan. Tutkimusten mukaan yleisössä suurin ryhmä on keski-ikäiset, yli 40-vuotiaat. jotka ovat tottuneet käyttämään rahaa. Kävijöistä puolet harrastaa hevosurheilua ja toinen puoli on paikalla tapahtuman vuoksi.
Pysäköinti osin etänä
Näin ison yleisömassan saapuminen paikalle vaatii erityisjärjestelyjä myös logistisesti. Soppeenmäkeen rakennetaan 2000 autopaikan etäparkki, josta on kuljetus Nyssellä raviradalle. Karavaanareille on oma 200 paikan alueensa Kauppakeskus Elon ja Koulutuskeskus Valon alueilla.
– Monelle tämä on ainoa tapahtuma vuodessa, jossa he käyvät. Kuninkuusraveihin tullaan viihtymään, nauttimaan tapahtumasta ja tapaamaan tuttuja. Kun järjestämisvastuu osuu kohdalle keskimäärin 15 vuoden välein, nyt kannattaa tulla paikalle. Kuninkuusravit ajetaan Teivossa tänä kesänä. Seuraavan kerran suomenhevosten kuninkuuksista kisataan vuosien päästä, Kaisa-Leena Ahlroth huomauttaa.
Teksti ja kuvat: Jari Runsas