Tampereen yliopiston uusi kokeellisen tutkimuksen keskus Noodi tuo Hervantaan modernit laboratoriot ja kokoaa eri aloja saman katon alle. Tavoitteena on vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita, mutta myös vahvistaa niitä osaajia ja teknologioita, joita yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa.
Hervannan kampuksella on vuosien ajan tehty korkeatasoista tutkimusta, mutta tutkimuslaboratoriot ovat sijainneet hajallaan eri rakennuksissa. Nyt tilanne on muuttumassa. Vanhan Sähkötalon yhteyteen rakentunut Noodi yhdistää teknologian ja luonnontieteiden, tietotekniikan ja viestinnän sekä lääketieteen ja terveysteknologian tutkimustoiminnot.
– Tutkimuksen näkökulmasta yhteinen rakennus antaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Tila yhdistää eri alojen tutkijoita, mutta luo myös uusia mahdollisuuksia yritysyhteistyölle, kertoo Tampereen yliopiston vararehtori Jarmo Takala.
Huippumodernissa, noin 8 800 neliömetrin rakennuksessa on 149 laboratoriotilaa. Laboratoriot on suunniteltu joustaviksi ja muunneltaviksi, jotta niitä voidaan mukauttaa tutkimuksen muuttuviin tar-peisiin.
Tutkimuksesta ratkaisuja yritysten tarpeisiin
Noodin merkitys ulottuu yliopistoa laajemmalle. Sen tutkimusteemoja ovat muun muassa puhdas siirtymä, avaruusteknologia ja digitaalinen resilienssi, aerosolitutkimus, fotoniikka sekä terveysteknologia. Tutkimuksessa etsitään ratkaisuja esimerkiksi puhtaan veden, energian, turvallisten yhteyksien ja paikannuksen sekä uudenlaisten terveysteknologioiden tarpeisiin.
– Noodi tarjoaa tutkimukselle infrastruktuurin, jota tutkijat tarvitsevat. Se vauhdittaa innovaatioita ja vahvistaa tulevaisuuden osaamista, sanoo Tampereen yliopiston varainhankinnan ja alumnisuhteiden päällikkö Minna Åkerholm.
Esimerkiksi avaruusteknologian ja digitaalisen resilienssin tutkimuksessa Tampereen yliopistolla on vahvaa osaamista turvallisessa langattomassa viestinnässä, paikannuksessa, 5G- ja 6G-teknologioissa sekä energiatehokkaassa laskennassa.
Yrityksille tutkimus tarkoittaa mahdollisuutta hyödyntää uutta tietoa, osaamista ja teknologiaa. Samalla tutkimusympäristö voi tarjota alustan uusille yrityksille ja innovaatioille.
– Meiltä syntyy kasvava määrä deep tech -startupeja, joita voidaan tukea yliopiston modernilla laitteistolla siinä vaiheessa, kun aloittavalla yrityksellä ei ole vielä omia tuotantolaitteistoja, Takala kertoo.
Yritysten tuki rakentaa tulevaisuutta
Noodi luo tutkimukselle uudenlaisen toimintaympäristön, mutta tilat eivät yksin synnytä uusia innovaatioita. Tarvitaan myös ihmisiä, laitteita ja mahdollisuuksia viedä tutkimusta eteenpäin. Yritysten lahjoituksilla voidaan olla rakentamassa näitä edellytyksiä.
– Lahjoituksilla voidaan esimerkiksi palkata tutkijoita ja professoreita sekä hankkia uutta tutkimuslaitteistoa. Niiden avulla voidaan myös rakentaa uusia koulutuskokonaisuuksia ja vahvistaa tulevaisuuden osaamista. Yritysten kannalta kyse onkin lopulta myös osaajista, Åkerholm toteaa.
Sama ajatus ulottuu jo kouluihin asti. Noodin kokonaisuuteen liittyvä Juniversity tuo tiedettä ja teknologiaa tutuksi lapsille ja nuorille sekä tukee opettajia oppimateriaalien ja osaamisen avulla.
Investointi, jonka vaikutukset näkyvät pitkälle
Takala muistuttaa, että yliopistojen julkinen perusrahoitus ei yksin mahdollista kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen kehittämistä kaikilla aloilla.
– Elinkeinoelämän tuki on yksi tapa nostaa tutkimuksen tasoa. Kun tutkimus vahvistuu, syntyy uusia innovaatioita ja osaamista, jotka voivat puolestaan vahvistaa elinkeinoelämää.
Åkerholm näkee vaikutuksen ennen kaikkea pitkän aikavälin investointina.
– Me luomme nyt edellytyksiä tuleville vuosikymmenille. Kun vahvistamme tutkimusta, koulutusta ja osaamista, vahvistamme samalla myös yritysten mahdollisuuksia löytää osaajia ja kehittää uutta liiketoimintaa.
Noodi
• Kokeellisen tutkimuksen keskus
• Noin 8 800 m² huippumodernia tutkimusympäristöä
• 149 laboratoriotilaa
• Joustavat ja muunneltavat tilat tutkimuksen ja koulutuksen muuttuviin tarpeisiin
• Tilat tukevat sekä perustutkimusta että teollisia pilotteja
• Tutkimusalueita ovat muun muassa puhdas siirtymä, avaruusteknologia ja digitaalinen resilienssi, aerosolitutkimus, fotoniikka sekä terveysteknologia
Teksti: Jenna Auranaho • Kuvat: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto