Yhdentynyt Eurooppa ja sen taloudellinen yhteistyö ovat uuden edessä. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on paljastanut maanosamme turvallisuushaavoittuvuudet tavalla, jota emme voi enää sivuuttaa. Sota on tehnyt näkyväksi sen, miten riippuvaisia olemme ulkopuolisesta tuesta – ja kuinka hitaita Euroopan unionin päätöksentekorakenteet edelleen ovat.
Yhdysvallat on ollut Ukrainan tukemisessa korvaamaton ja samalla USA on osoittanut EU:n puutteet: yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei vielä kykene itsenäiseen strategiseen toimintaan. Myös Euroopan suurten jäsenmaiden koordinaatio on ollut liian hidasta ja reaktiivista. Ainoa asia missä eurooppalaiset ovat olleet nopeita on ollut Presidentti Trumpin arvostelu, vaikka USA:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutokset alkoivat jo ennen Trumpin ensimmäistä kautta.
EU-komission uudet aloitteet, kuten ReArm Europe ja Readiness 2030, ovat vihdoin askelia kohti kunnianhimoisempaa puolustusyhteistyötä. Ne tähtäävät siihen, että Eurooppa vahvistaa puolustusteollista perustaansa, parantaa joukkojen liikkuvuutta ja yhtenäistää hankintojaan. Turvallisuus ei kuitenkaan ole pelkkä puolustuspolitiikan kysymys: se on myös talouden, toimitusketjujen ja kilpailukyvyn ehto.
Siksi Eurooppa on tienhaarassa. Reguloimmeko itsemme lintukodoksi vai olemmeko aktiivinen geopoliittinen toimija, joka ei jää uuden maailman järjestyksen rakentamisen sivustakatsojaksi? Tämä valinta heijastuu suoraan yritysten arkeen – investointeihin, riskienhallintaan, vientimarkkinoihin ja kansainväliseen kilpailuasemaan.
Suomelle ja erityisesti Pirkanmaalle, jolla on vahva teollinen perusta ja puolustusteknologian osaamista maailmanluokassa, Euroopan puolustuskyvyn vahvistaminen on sekä turvallisuuspoliittinen että taloudellinen mahdollisuus. Yrityksemme voivat olla mukana rakentamassa Euroopan uutta resilienssiä – kunhan EU uskaltaa tehdä tarvittavat päätökset.
Euroopan kohtalonhetki on käsillä. Ja se on myös meidän kohtalonhetkemme.
Antti Eskelinen
Toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari