Sastamalassa ja Iissä toimiva tiivisteprofiilien valmistaja FinnProfiles Oy on ostanut mäntyharjulaisen muovituotteiden sopimusvalmistajan Plastep Oy:n.
Yrityskauppa on osa FinnProfilesin viisivuotista kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on nostaa yhtiön liikevaihto seuraavaksi noin 30 miljoonaan euroon.
FinnProfiles tunnetaan pohjoismaisena tiivistys- ja eristeratkaisujen asiantuntijana. Sillä on vahva asema etenkin elastomateriaalien – kuten kumin, silikonin ja TPE:n – käsittelyssä. Lisäksi yhtiöllä on vahva osaaminen muottituotteiden valmistuksessa ja monipuolisissa jatkojalostuspalveluissa, joihin yhtiö on panostanut viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan. FinnProfilesin asiakkaina ovat etenkin rakennus-, meri-, raide- ja lääketeollisuuden toimijat. Viennissä yhtiö keskittyy raideliikenteen tiivisteratkaisuihin.
Kaupan myötä FinnProfilesin omistukseen siirtynyt Plastep tunnetaan puolestaan korkealaatuisista muovituotteistaan ja vahvasta asiakaskumppanuudesta erityisesti teollisuuden ja teknologiateollisuuden tarpeisiin. Se on yksi maan johtavista muovin ruiskuvaluosaajista. Vuonna 2001 perustettu yhtiö on erikoistunut vaativien ja teknisten muoviosien suunnitteluun ja tuotantoon. Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan historia ulottuu pidemmälle, aina 1980-luvun alkuun asti.
Molemmat kaupan osapuolet ovat suomalaisessa omistuksessa olevia perheyrityksiä.
Yhtiöt jatkavat itsenäisinä, taustalle uusi konserniyhtiö
FinnProfilesin toimitusjohtaja Jukka Mäki-Lahna kertoo molempien yhtiöiden jatkavan toimintaansa itsenäisinä yhtiöinä ja omiin vahvuuksiinsa nojaten. Tämä luo erinomaiset edellytykset palvella molempien asiakkaita entistäkin laajemmalla kokonaisuudella.
– Emme halua fuusioida yhtiöitä. Kesään mennessä perustamme uuden konserniyhtiön, johon keskitetään talouteen ja yleisjohtoon liittyviä asioita. Sieltä tulee strateginen ohjaus. Myynnin haluamme pitää mahdollisimman suoraviivaisena eli asiakkaiden suuntaan on jatkossa vain yksi yhteyshenkilö, joka edustaa molempien yhtiöiden tuotteita.
Yrityskaupan taustalla on FinnProfilesin viisivuotinen kasvustrategia, jossa tavoitteeksi on asetettu liikevaihdon nosto viiden vuoden kuluessa noin 30 miljoonaan euroon. Kasvu on tarkoitus toteuttaa sekä orgaanisesti että harkituin yritysostoin. Plastep-kauppa lisää liikevaihtoa noin 6,5 miljoonalla eurolla, ja nostaa sen noin 20 miljoonaan euroon. Henkilöstömäärä kasvaa noin sataan työntekijään.
Kolmas kerta toden sanoi
Mäki-Lahnan johdolla FinnProfiles laati listan yrityksistä, joiden osaaminen ja toimintatapa voisivat sopia sen omaan tekemiseen. Sen jälkeen yrityskaupassa kumppanina toiminut PJ Maa Oy kartoitti potentiaalisten yritysten tilannetta.
– Kävimme tutustumassa kaikkiaan seitsemään eri yritykseen. Plastepin kanssa meillä oli paljon samoja asiakkuuksia, ja muitakin synergiaetuja löytyi helposti. Plastep erottui joukosta myös sillä, että asioita oli selvästi mietitty esimerkiksi tuotannon optimoinnin, datalla johtamisen ja kannattavuuden näkökulmasta. Heillä on myös hyvä tuotesortimentti, joka täydentää omaa valikoimaamme, Mäki-Lahna sanoo.
– Yrityskaupan myötä saamme käyttöömme Plastepin modernin tuotantokapasiteetin, pitkän kokemuksen ja osaavan henkilöstön. Pystymme jatkossa palvelemaan asiakkaitamme vielä paremmin ja tuomaan heille enemmän lisäarvoa.
FinnProfiles on viime vuosina ollut ostohousut jalassa pari kertaa aiemminkin.
– Ensimmäisen yrityksen ruotsalaiset veivät nenämme edestä. Toisessa tapauksessa myyjä ei ollutkaan lopulta valmis luopumaan yrityksestä. Kolmas kerta nyt sitten sanoi toden. Ensimmäisestä tapaamisestamme sopimuksen allekirjoittamiseen meni noin vuosi.
Uusia kauppoja suunnitteilla
Teollisen yrityksen optimaalinen orgaaninen kasvutavoite on Jukka Mäki-Lahnan arvion mukaan noin kymmenen prosenttia. FinnProfilesilla on takanaan 15 kannattavaa kasvun vuotta. Strategian mukaiseen tavoitteeseen pääsy edellyttää kuitenkin sopivien yrityskauppojen jatkamista.
– Jos tavoitellaan vielä isompaa orgaanista kasvua, alkaa helposti tulla ongelmia esimerkiksi läpimenoaikojen kanssa. Sen vuoksi tarvitaan myös yritysostoja. Olemme edenneet kannattavuus edellä, ja se on ohjenuoramme jatkossakin. Se antaa asiakkaillekin signaalin, että olemme luotettava toimija ja teemme pitkäjänteistä kehitystyötä.
– Meillä on nyt perusta olemassa seuraavalle yritysostolle. Olemme jo tavanneet useita yrityksiä ja käyneet alustavia keskusteluja, mikä on lisännyt ymmärrystämme potentiaalisiksi arvioimistamme yrityksistä.
Rahoittajan tuki keskeisessä roolissa
Yrityskaupoissa rahoituksen järjestyminen on aina merkittävässä roolissa.
– Harvalla yrityksellä kassassa on valmiina rahaa yritysostoihin. Kun yritys haluaa kasvaa, tarvitaan rahoitusorganisaatioiden tukea. Tässä tapauksessa täytyy antaa Pirkanmaan Osuuspankille iso kiitos. He näyttivät vihreää valoa alusta alkaen. Se oli kannaltamme merkittävä panostus, joka mahdollistaa muiden investointien jatkamisen yrityskaupasta huolimatta. Toki teimme heille tarkat laskelmat ja selvitykset suunnitelmastamme, Jukka Mäki-Lahna toteaa.
– Varmasti pitkäaikaisella kannattavalla toiminnallamme ja sen mukana tulleella kasvulla oli vaikutusta myös pankin arvioihin. Olen kuullut paljon kertomuksia siitä, miten rahoituksen saanti on ollut yrityksille vaikeaa. Suomessa pitäisi löytää uusia mekanismeja siihen, miten investointien rahoitusta voitaisiin helpottaa silloin, kun yrityksellä on kasvuhalukkuutta.
Mäki-Lahnan mielestä Suomen talouden suunta kääntyy vasta sitten, kun yritykset haluavat kasvaa ja ne saavat siihen riittävästi tukea.
Yritysten toiminnassa kehittämisen varaa
Jukka Mäki-Lahna kertoo yrityksissä vieraillessaan huomanneensa etenkin kolme kasvua estävää asiaa.
– Monessa yrityksessä talous ei ole omissa käsissä, eikä sisäistä laskentaa juurikaan ole. Se on tilitoimiston varassa, jolloin katse on koko ajan menneessä. Tuote- ja asiakaskannattavuuksia ei ole laskettu, joten ohjattavuus on tosi heikkoa. Ethän voi silloin tietää, mikä liiketoiminnan osa-alue on kannattavaa ja mikä ei eli mistä se raha yritykseen tulee. Yritysten kannattaisi parantaa talousosaamistaan ja sisäistä laskentaansa. Silloin pystyy vaikuttamaan paremmin kannattavuuteen.
– Toinen suomalaisten helmasynti on myynti. Ei ole draivia, ei haluta ottaa riskiä eikä panosteta uusasiakashankintaan. Tyydytään siihen, että yrityksellä on tietyt asiakkaat ja hoidetaan ne. Toki ymmärrän, että myyntiin panostaminen on myös investointi, joka aluksi on viivan alta pois. Ei sitä kasvua oikein muuten kuitenkaan saa. Resursseihin on investoitava.
– Kolmas asia on strategian puute. Yrityksellä ei ole suunnitelmaa mihin se haluaa keskittyä ja mitkä sen tavoitteet ovat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Välillä oikein harmittaa, kun näkee, että yrityksessä olisi paljon enemmän potentiaalia kuin mihin nykyisellä toiminnalla ylletään. Usein yritysten tuotteet ovat huippulaatua.
Yritysten suoran viennin vähäinen osuus on Mäki-Lahnan mielestä yksi merkittävä tekijä Suomen talouden ongelmiin.
– Aika harvalla yrityksellä on suoraa vientiä. Useimmilla vienti tapahtuu jonkun asiakkaan kautta. Ymmärrän kyllä, että monelle pk-yrityksille viennin käynnistäminen on haastavaa. Tarjolla ei ole riittävää tukea viennin käynnistämiseen tai markkinoiden löytämiseen maailmalta. Valitettavasti olemme tältä osin aika lapsenkengissä verrattuna muiden maiden panostuksiin oman maan yritysten auttamisessa. Siinä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Suomi on virkamiesten luvattu maa. Täällä ei osata mennä bisnes edellä, ja myynti on vähän kuin kielletty sana tukikeskusteluissa.
– T&k-rahaa löytyy yllin kyllin. Mutta se ei auta, vaikka tehtaalla tehdään hienoja tuotteita. Hyöty tulee vasta sitten, kun se tuote on myyty, Mäki-Lahna muistuttaa.
Teksti: Jari Runsas