Julkinen vai yksityinen, kas siinäpä kysymys.
Julkista palvelusektoria syytetään haluttomuudesta uudistua ja tehostaa, yksityistä puolestaan tunteettomasta saalistuksesta. Yksityisten yritysten kyky etsiä tehokkaampia toimintamalleja tunnetaan, mutta tehostavissa ulkoistuksissa pelätään laatutekijöiden rapautumista. Mutta olisiko nämä kaksi maailmaa mahdollista yhdistää vai olisiko tuloksena asteittainen siirtyminen oikeanpuoleiseen liikenteeseen?
Taloustieteellinen huippujulkaisu The Quarterly Journal of Economics julkaisi elokuussa tutkimuksen brasilialaisesta kokeilusta, jossa oli otettu asiaan uusi tulokulma. Niin sanotussa OSS-mallissa ulkoistamista ei aloitettu suorittavista tehtävistä, kuten yleensä, vaan ulkoistettiin sairaaloiden johto.
Seurantatutkimuksen mukaan ratkaisu paransi palveluiden tuotantoa ja toiminnan tehokkuutta ilman, että laatu tai yhdenvertaisuus kärsivät. Onko tämä liian hyvää ollakseen totta?
Brasilialaisessa mallissa johto ulkoistettiin voittoa tavoittelemattomille yrityksille. Niille maksettiin sovitun tavoitemallin mukaan, mutta jos sairaalan tulos parani, voitto palautettiin palveluntuotantoon. Julkiset sairaalat eivät perineet asiakasmaksuja eivätkä kilpailleet potilaista ja hoitoon pääsy pysyi avoimena. Tällöin tehokkuutta ei pystytty hakemaan jättämällä ulos taloudellisesti hankalimmat asiakasryhmät.
Mallia tutkittiin vuosien 2005–2022 aineistoilla. Tuloksista havaittiin, että potilaiden vaihtuvuus kasvoi ja sairaalajaksojen mitta lyheni. Korjaavaan hoitoon tulevien potilaiden määrä tai kuolleisuus ei lisääntynyt. Hoidettujen potilaiden profiili ei muuttunut, toisin sanoen tulokset eivät johtuneet potilasaineksen valikoitumisesta.
Sairaaloiden uusi johto ei keksinyt dynamiittia. Se teki niitä asioita, joita yrityksen johto normaalisti tekee, jos sillä on kannusteet toimia. Se mitoitti ja sijoitti henkilökuntaa uudelleen, suosi paremman tuottavuuden työtä ja kehitti joustavan, suoritusperustaisen työsopimusmallin.
”Löydöksemme osoittavat, että kannuste-omistusrakenteet voivat olla vastaus määrän ja laadun tasapaino-ongelmaan julkisessa palveluntuotannossa, vaikka sopimukset ovat epätäydellisiä ja laadun mittaaminen on hankalaa,” tutkimuksen tekijät kirjoittavat. Suomeksi sanottuna tehokkuus laadun kustannuksella ei ehkä olekaan ratkaisematon ongelma.
Yksi olennainen muutos oli se, että sairaalan johto ei operoinut virkoja koskevien säädösten mukaan vaan yleisen työsuhdelainsäädännön mukaan. Tämä tarkoitti suurempaa joustavuutta ja parempia mahdollisuuksia töiden tarkoituksenmukaiseen järjestelyyn.
Kun toivumme Brasilian kokeilun hämmästyksestä, voimme sivuuttaa sen suomalaisen hallinnon perusargumentilla ”erinomainen idea, mutta ei toimi meillä”. Suomessa on tapana tutkia huolellisesti maailmalla kokeiltuja hallinnon innovaatioita ja päätyä sitten viileästi samaan lopputulokseen – ei mitään opittavaa.
Tämä perusargumentti on yksi kaikkien aikojen kalleimmista virkkeistä ja suomalaisen hallintokulttuurin tappokytkin. Sen iskuun on tuupertunut moni julkista taloutta kohentava ajatus.
Matti Apunen