Hyödylliset hiekkalaatikot

Pekka Ketola, Ideascout Oy.

Uudet ratkaisut syntyvät yhä useammin kaupunkiympäristöissä: kaduilla, kortteleissa, liikkeissä, tapahtumissa ja arjessa. Tampereen kannattaa ajatella itseään rohkeammin hiekkalaatikkona, hallittuna kokeiluympäristönä, jossa yritykset, kaupunki, tutkimus ja asukkaat rakentavat yhdessä tulevaisuuden ratkaisuja ja markkinoita.

Sandbox ei ole sääntöjen ulkopuolinen leikkikenttä eikä lupa tehdä mitä tahansa. Se on turvallinen, läpinäkyvä ja yhdessä sovituilla pelisäännöillä toimiva ympäristö, jossa uusia ratkaisuja voidaan testata todellisissa olosuhteissa. Sandbox yhdistää fyysisen ympäristön, avoimen datan, luvat, turvallisuuden, kaupunkilaiset, yritykset, tutkimuksen ja mahdollisen hankintapolun.

Latitude59 -tapahtumassa Tallinnassa nousi esiin näkökulma: sandbox ei ole porsaanreikä sääntelyn kiertämiseen, vaan yhteiskehittämisen areena. Tämä sopii Suomeen, jossa luottamus, yhdenvertaisuus ja ennakoitavuus ovat vahvuuksia. Sandbox lupaa yritykselle pääsyn keskusteluun, jossa riskejä, mahdollisuuksia ja reunaehtoja tarkastellaan yhdessä.

Yritykselle vaarallisinta ei ole kielteinen päätös, vaan pitkä epävarmuus. Jos yksinkertaiseen lupakysymykseen odotetaan vastausta kuukausia, rahoituskierros, asiakascase tai kansainvälinen mahdollisuus voi mennä ohi. Sandboxin arvo syntyykin nopeudesta: ei siitä, että turvallisuudesta tingitään, vaan siitä, että sykli lyhenee.

Tampereella on hyvät lähtökohdat. Kaupungissa on jo testialustoja, teknologiaosaamista, korkeakouluja, ratikka, kasvava keskusta, yritysverkostot ja sopivan kokoinen kaupunkiympäristö. Tampere on uskottava ja ketterä kokeiluympäristö, jossa eri toimijat voivat löytää toisensa.

Seuraava askel on tehdä tästä näkyvämpi ja johdetumpi kokonaisuus. Tarvitsemme mallin, jossa yritys, kaupunki, asukas ja kauppias ymmärtävät, miten kokeilu syntyy, miten sitä arvioidaan ja mitä tapahtuu onnistuneen kokeilun jälkeen.

Kaupunkisandbox voi olla myös kaupunkilaisten yhteinen havaintokone. Citizen science -näkökulmasta asukkaat eivät ole kokeilujen kohteita, vaan niiden tekijöitä. He voivat havainnoida ja mitata esimerkiksi ilmanlaatua, melua, liukkautta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Näin kaupunkia kehitetään arjessa syntyvän tiedon avulla.

Kivijalkaliikkeiden näkökulmasta sandbox-ajattelu on erityisen arvokasta. Katu on myös kaupallinen ympäristö, kohtaamispaikka ja osa asiakkaan kokemusta. Määräaikaisilla ostoskatu- ja katutilakokeiluilla voidaan testata esimerkiksi istumapaikkoja, viherrakenteita, ulkomyyntiä, tapahtumia, valaistusta, kevyiden laitteiden pysäköintiä ja huoltoajon uusia ratkaisuja. Ennen kokeilua, sen aikana ja sen jälkeen mitataan vaikutuksia asiakasvirtoihin, viihtymiseen, saavutettavuuteen ja myyntiin.

Sandboxien heikkous on usein se, että ne jäävät piloteiksi. Siksi kokeilusta pitää olla reitti hankintaan. On kysyttävä, mihin tarpeeseen ratkaisu liittyy, kuka voisi olla sen omistaja, millaista näyttöä pilotin pitää tuottaa ja millainen jatkopolku olisi mahdollinen.

Kaupunkia ei voi suunnitella kokonaan valmiiksi paperilla ja datasta päättelemällä. Sitä pitää rakentaa kokeilemalla, mittaamalla ja oppimalla. Tampereella on siihen hyvät edellytykset.

Pekka Ketola
CEO
Ideascout Oy

Scroll to Top