Tampereen kauppakamari on julkaissut vaikuttamissuunnitelmansa vuodelle 2026 tilanteessa, jossa Pirkanmaan ja koko Suomen elinkeinoelämä etsii suuntaa epävarman maailmantilanteen keskellä. Suunnitelma kokoaa yrityskentän yhteisen näkemyksen niistä tekijöistä, joiden varaan alueen kilpailukyky ja kasvu tulevina vuosina rakentuvat.
Vaikuttamissuunnitelman painopisteet jakautuvat neljään kokonaisuuteen: Suomen liikenteen solmupiste, maailmaa muuttavat osaajat, uudistuva teollisuus ja murrosteknologiat sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö. Yhteistä kaikille teemoille on ajatus siitä, että Pirkanmaan kehittäminen ei ole vain -alueellinen kysymys, vaan osa koko Suomen kasvua.
Yritysten ääni suunnitelman lähtökohtana
Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund kuvaa vaikuttamissuunnitelmaa elinkeinoelämän yhteiseksi viestiksi päättäjille.
– Tämä ei ole yksittäisen organisaation näkemys, vaan koko jäsenistön yhteinen tahtotila. Yritykset ovat kertoneet, mitkä asiat aidosti vaikuttavat niiden investointeihin, kasvuun ja kilpailukykyyn, Sjölund sanoo.
Vaikuttamissuunnitelman tavoitteena on paitsi tunnistaa keskeiset kehityskohteet myös viedä viestiä pitkäjänteisesti eteenpäin laajan luottamushenkilöverkoston kautta.
Liikenne on kilpailukyvyn perusta
Liikenne ja saavutettavuus muodostavat vaikuttamissuunnitelman keskeisimmän kokonaisuuden. Pirkanmaan rooli valtakunnallisena liikenteen solmukohtana nähdään ratkaisevana tekijänä niin elinkeinoelämän kuin työssäkäynnin ja matkailun näkökulmasta.
Erityisesti esiin nousevat valtatie 12:n Alasjärvi–Huutijärvi- eli Tampere–Kangasala-välin kehittäminen, valtatie 3:n kehittämistarpeet välillä Lempäälä–Pirkkala sekä pääradan peruskorjaus. Hankkeiden merkitys ulottuu Pirkanmaan ulkopuolelle, ja niiden nähdään tukevan koko Suomen logistista toimivuutta.
Vaikuttamissuunnitelmassa tarkastellaan myös Lentorataa, jonka osalta kauppakamari aikoo selvittää jäsenyritysten näkemyksiä sen vaikutuksista yritysten matkustamiseen ja saavutettavuuteen.
– Liikenneinvestoinnit eivät ole aluepolitiikkaa, vaan elinkeinopolitiikkaa. Sujuvat yhteydet ovat edellytys sille, että yritykset voivat toimia tehokkaasti ja houkutella osaajia, Sjölund kiteyttää.
Osaajat ratkaisevat kasvun mahdollisuudet
Osaavan työvoiman saatavuus on vaikuttamissuunnitelman toinen keskeinen kärki. Pirkanmaan vahva koulutuskenttä ja monipuolinen elinkeinorakenne luovat hyvät lähtökohdat, mutta kilpailu osaajista kiristyy.
Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haatajan mukaan osaajapulan ratkaiseminen edellyttää laajaa kokonaisnäkemystä.
– Kyse ei ole vain koulutuspaikkojen määrästä, vaan siitä, miten koulutus, jatkuva oppiminen ja työelämän tarpeet kohtaavat, Haataja sanoo.
Vaikuttamissuunnitelmassa painotetaan ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen merkitystä sekä kansainvälisten osaajien roolia alueen kasvun tukena. Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja kotoutumisen tukeminen nähdään välttämättöminä, jotta yritysten työvoimatarpeisiin voidaan vastata.
Uudistuva teollisuus ja murrosteknologiat
Pirkanmaan teollinen perusta on vahva, mutta vaikuttamissuunnitelmassa korostetaan uudistumisen tarvetta. Digitalisaatio, tekoäly ja vihreä siirtymä muuttavat liiketoimintaa nopeasti, ja yritysten on pystyttävä investoimaan uusiin teknologioihin.
Kauppakamari näkee, että julkisen sektorin rooli on luoda edellytykset investoinneille ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Erityisesti puolustus- ja turvallisuussektori, mikrosiruteknologiat sekä teollisuuden uudet ratkaisut nousevat esiin Pirkanmaan vahvuuksina.
Kilpailukykyinen toimintaympäristö vaatii päätöksiä
Vaikuttamissuunnitelman neljäs kokonaisuus keskittyy yritysten toimintaympäristöön. Yritykset kaipaavat ennakoitavuutta, sujuvia lupaprosesseja ja sääntelyä, joka tukee kasvua eikä hidasta sitä.
Kauppakamari peräänkuuluttaa päätöksenteon pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta tehdä myös vaikeita ratkaisuja, jotta Pirkanmaa säilyy houkuttelevana paikkana yritystoiminnalle ja investoinneille.
Pitkäjänteistä vaikuttamista yhteisellä viestillä
Vaikuttamissuunnitelma 2026 toimii Tampereen kauppakamarin edunvalvonnan työkaluna, mutta myös kutsuna yhteistyöhön. Sen tavoitteena on varmistaa, että Pirkanmaan elinkeinoelämän ääni kuuluu päätöksenteossa paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU-tasolla.
– Kasvu ei synny itsestään. Se vaatii yhteistä näkemystä, sitoutumista ja jatkuvaa vaikuttamista, Sjölund summaa.
Teksti Jenna Auranaho • kuva Visit Tampere, Laura Vanzo