Olemme odottaneet kasvua alkavaksi jo monta vuotta, ja joutuneet pettymään vuodesta toiseen. Suomen talouden kasvu on ollut vaatimatonta jo toista vuosikymmentä. Syitä tähän voidaan hakea sekä kotimaasta että globaalista tilanteesta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu edelleen eikä Lähi-idän tilannekaan ole ratkennut. Suurimmat haasteet näissä tragedioissa ovat toki paikallisilla ihmisillä, mutta sodat aiheuttavat epävarmuutta myös globaaliin talouteen. Presidentti Trumpin politiikka sekä puheet Grönlannista ja tulleista eivät ole epävarmuutta ainakaan vähentäneet. Globaalit haasteet ovat kuitenkin kaikille samat.
Myös kotimaisista syistä voidaan väitellä. Nykyisen hallituksen tai edeltäjien politiikkaa voidaan arvostella tai syyllistää yrityksiä kasvuhaluttomuudesta sekä kuluttajia liiallisesta varovaisuudesta. Syitä on varmasti useita ja epävarmuutta on jatkossakin. Tähän meidän on sopeuduttava. Tämä aika haastaa meitä kehittämään resilienssiä ja muutoskyvykkyyttä sekä henkilökohtaisella että organisaatioiden tasolla.
Talouden näkymät ovat vuoden alussa jälleen toiveikkaat. Ekonomistit laajalla rintamalla odottavat talouden kasvavan viime vuotta paremmin ja kasvun parantuvan edelleen lähivuosina. OP Pohjolan Suuryritystutkimuksen, Elinkeinoelämän keskusliiton PK-pulssin ja kauppakamarin oman kyselyn mukaan entistä useampi yritys tavoittelee kasvua, pohtii investointeja sekä yrityskauppoja. Teollisuuden ja palveluiden luottamusindikaattorit ovat parantuneet ja rakentamisessakin on nähtävissä varovaista toiveikkuutta. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on myös parantunut, vaikka luottamus yleisellä tasolla on edelleen heikko ja osaltaan jarruttaa kasvua.
Toivon, että näkisimme tässä ajassa myös mahdollisuuksia haasteiden ohella. Meillä on paljon osaamista, ja monella yrityksellä on hyvät edellytykset tehdä investointeja ja hakea kasvua. Yritysten ja yksityishenkilöiden tileillä on varoja enemmän kuin koskaan. Pankkien rahoitushanojakin on varaa avata ja siten mahdollistaa kasvun voimistumista.
Kasvua haemme myös päivitetyssä kauppakamarin strategiassamme. Visiomme on entinen: Vauras, avoin ja kilpailukykyinen Pirkanmaa. Perustehtävämme on edistää alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua, kansainvälistymistä ja markkinataloutta. Haluamme, että arvomme luotettavuus, asiantuntijuus ja yhteistyö näkyvät päivittäisessä toiminnassamme.
Strategian keskeisiksi tavoitteiksi määrittelimme kolme teemaa: 1. vaikuttamisen ja elinvoiman rakentamisen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, 2. osaamisen ja uudistuskyvyn kasvattamisen HHJ-koulutuskokonaisuuden sekä alueen erinomaisten oppilaitosten ja kamarin omien koulutusten avulla, 3. ihmisten, organisaatioiden ja ideoiden yhdistämisen sekä erilaisten yhteistyömuotojen fasilitoinnin. Vuosittain määrittelemme teemoille tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet.
Maailman tapahtumiin voimme yleensä vaikuttaa vain välillisesti. Siksi meidän kannattaa keskittyä enemmän siihen, mihin voimme vaikuttaa konkreettisesti. Meillä on Pirkanmaalla maailmanluokan osaamista, hyviä ekosysteemejä ja hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Meillä on taito käydä yhdessä avointa vuoropuhelua ja laatia yhteisiä suunnitelmia ja tavoitteita. Meidät tunnetaan siitä, että me myös toteutamme suunnitelmat.
Laitetaan siis kasvu yhdessä liikkeelle!
Jani Vilpponen
puheenjohtaja
Tampereen kauppakamari