Tekoälyn läpimurto tapahtui reilut kolme vuotta sitten. Koneystävän suorituskyvyn hämmästelyn varjoon on jäänyt looginen ydinkysymys: mikä on sen seuraava kehitysvaihe?
Tekoälyn nykyinen sukupolvi perustuu suuriin kielimalleihin (LLM). Ne hakevat korrelaatioita, parhaita todennäköisyyksiä merkkijonoille. Kielimalli on perimmiltään kuin laajasti sivistynyt juttukaveri, joka osaa siteerata valtavaa määrää kirjallisuutta. Se tuottaa kysyjälle hyvän tiivistelmän tai esseen – sillä pienellä riskillä, että yli-innokas ainekirjoittaja satuilee sekaan omiaan.
Yleinen käsitys on, että seuraavan sukupolven ratkaisu on ns. world model eli ”maailmanmalli”. Se aikoo oppia syy-seuraussuhteita. Se miettii fysiikkaa, aikasuhteita ja ympäristön rakennetta kuten esineiden ja tilojen muotoa. Toisin sanoen se yrittää selvittää, millainen maailma on.
Kehitysloikka on jälleen huima. Koska maailmanmallin ydin ovat syysuhteet, sen voi valjastaa miettimään, mitä seuraavaksi voisi tapahtua.
Yrityksissä ei tarvitse pitkään miettiä, mitä tämä merkitsee. Maailmanmalli avaa uuden pelin, jonka keskiössä ovat tulevaisuusprojektiot. Se tarkoittaa järeää työkalua simulaatioiden tai pelien kautta. Sen ytimessä ovat sanat ”entäs jos”.
Nykymaailmassa arvaus tulevaisuudesta on nimeltään strategia, joka on pitkä, työläs ja kallis harjoitus. Jos ulkomaailmassa tapahtuu jotain, mikä ehkä vaikuttaa ratkaisevasti strategian päämääriin, harva yritys jaksaa avata uuvuttavaa prosessia uudelleen. Maailmanmalli antaa teoriassa mahdollisuuden korjata strategiaa ja testata erilaisten suunnitelmien vaikutuksia huippunopeasti ja pienillä kustannuksilla. Puhumattakaan hinnoittelusta, joka on aina kiinnostava harjoitus.
Toiminnanohjausjärjestelmille tekoäly on antanut kyvyn reagoida nopeammin muutoksiin. Se osaa jo optimoida ja automatisoida ja ehkä pian myös ennustaa monimutkaisempia käyttäytymisen ja talouden kehityskulkuja, jolloin yrityksen automatiikka voi reagoida asiaan itsenäisesti tai ainakin huomauttaa valvomoa.
Nykyiset kielimallit ovat mainioita apulaisia, kun halutaan nopea analyysi toiminnan tilasta tai syöte virittämään johdon ajattelua. Maailmanmalli optimoi ilman kahvitaukoja ja ennakoi muutoksia ilman, että odotamme seurannan mittarin painumista punaiselle. Se muuttaa toimintaa.
Taikaluoti ei ole maailmanmallikaan.
Toimiva simulaatio asettaa uudentasoisia vaatimuksia yrityksen kriittiselle datalle, jonka on oltava muutakin kuin taloushallinnon excel-risukkoa. Mallin tarvitseman pätevän datan, videoiden ja muiden syötteiden kerääminen muuttuu kertaluokkaa raskaammaksi ja kalliimmaksi. Samalla koko arvoketju muuttuu: datan organisoinnista tulee isompi kilpailutekijä.
Mitä huonommin mallin kouluttaa, sitä suurempi on riski, että sen tuottamat simulaatiot eivät pysy väylällä. Sopii myös kysyä, oppiiko malli aidosti ja osaako se yleistää vai imitoiko se todellisuutta yksi kappale kerrallaan.
Tosin kun tulevaisuusluotauksia tekevät ihmiset, erilaisten ajatusharhojen, vaivan välttelyn ja teeskentelyn houkutukset ovat vähintään yhtä suuri riski.
Matti Apunen