Veteraanit ovat jättäneet perintönsä tulevien sukupolvien vaalittaviksi. Heidän sanomansa on, että pienikin kansa voi puolustaa menestyksellisesti itsenäisyyttään ja vapauttaan hyökkääjää vastaan. Tämän päivän maailmassa veteraanisukupolvelta periytyvien ja itsenäisyytemme varmistaneiden arvojen esilläpito on osa maamme kokonaisturvallisuutta.
Sotaveteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä määrä supistuu vuosi vuodelta. Vielä riittää kuitenkin hoivan ja tuen tarvitsijoita. Suomessa on elossa vielä noin 800 sotaveteraania, joista nelisenkymmentä asuu Pirkanmaalla. Lakisääteisen hoivan ulkopuolelle jääviä veteraanien leskiä ja puolisoita elää keskuudessamme noin 2500, joista noin kymmenesosa Pirkanmaan kunnissa. Heitä ei pidä unohtaa.
Useat veteraanijärjestöt ovat lopettaneet toimintansa, ja niiden tehtävät ovat siirtyneet tukityötä jatkavan Tammenlehvän Perinneliiton ja sen 27 alueellisen perinneyhdistyksen hoidettavaksi. Ne vastaavat muun muassa perinteisten veteraanikeräysten toteutuksesta. Keräyksien tuki menee lyhentämättömänä sotaveteraaniemme ja heidän puolisoidensa ja leskiensä hoiva- ja tukityöhön.
– Vielä tässä vaiheessa maamme itsenäisyyden ja vapauden puolustajien muistaminen ja tukeminen on prioriteettimme. Tuen tarve kuitenkin loppuu jossain vaiheessa. Pienin askelin toimintamme painopiste siirtyy entistä enemmän perinnetyöhön, jonka tavoitteena on siirtää veteraaneiltamme periytyvät arvot seuraaville sukupolville. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu niillä arvoilla, sanoo Tammenlehvän Pirkanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Koskela.
Katse eteenpäin
Veteraanisukupolvelta periytyvät arvot ovat olennainen osa kokonaisturvallisuutta ja siihen liittyvää henkistä kriisinkestävyyttä. Veteraanien uhrauksia isänmaan eteen ei saa unohtaa, vaikka sotavuosista onneksi alkaa jo olla aikaa.
– Yksi tärkeimmistä viesteistämme on usko tulevaisuuteen. Tutkimusten mukaan nuorten usko on jo paikoin alkanut horjua. Luottamus ja tahto kehittää ja rakentaa yhteiskuntaa, jotta tulevilla sukupolvilla on hyvä elää, on osa suomalaisuuden ydintä. Historia on hyvä muistaa, mutta samalla pitää katseet suunnata jo eteenpäin, Jouni Koskela muistuttaa.
– On ollut positiivista huomata, että nuoret ovat kiinnostuneita historiasta ja veteraanien kokemuksista. Vielä veteraaneja on voinut tavata myös kasvotusten. Kun vieressä istuu 102- tai 103-vuotias sotaveteraani, sen arvostuksen ja kunnioituksen kyllä huomaa.
Isänmaallisuus, uhrautuvaisuus, periksiantamattomuus ja velvollisuudentunto sekä toisaalta rauhan säilyttäminen, oikeudenmukaisuus ja lähimmäisen huomioon ottaminen ovat niin ikään veteraanien merkittäviä arvoja. Niiden vaaliminen on tänä päivänä vähintään yhtä tärkeää kuin vajaa sata vuotta sitten viholaisen uhatessa itsenäisyyttämme.
– Jos kodeissa ei puhuta näistä asioista ja arvoista, niin eiväthän ne siirry seuraaville sukupolville. Sen vuoksi on tärkeää, että veteraanisukupolvien kulttuuriperintöä vaalitaan ja tehdään näkyväksi.
Kansallinen yhtenäisyys on vahvuutemme
Kun Pirkanmaan Turvallisuusklusteria luotiin 2010-luvun alussa, ei osattu arvata miten ajankohtainen ja merkittävä asia varautuminen on seuraavan vuosikymmenen puolivälissä.
– On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on osattu varautua näihin asioihin. Suomessa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä on tehty jo pitkään, ainakin 1960-luvulta asti. Se on ollut oleellista meidän yhtenäisyytemme ja turvallisuutemme kannalta. Asioita on suunniteltu, harjoiteltu ja niihin on varauduttu tavalla, josta moni muu maa voi vain kateellisena ottaa oppia, Jouni Koskela sanoo.
– Yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen oli oikea ratkaisu. Vahva maanpuolustustahto on aina ollut osa suomalaisten arvomaailmaa ja isänmaallisuutta. Sen säilyttäminen on tärkeä asia epävarmassa maailmassa. Varautumisella tähdätään ensi sijassa tietenkin siihen, että rauha säilyisi, eikä konflikteja syntyisi.
Yrityksillä mahdollisuus tukea perinteiden säilyttämistä
Tulevaisuudessa nykymuotoiset veteraanikeräykset jäänevät historiaan. Tammenlehvän Perinneliiton kokonaisturvallisuutta tukeva työ ei jää kuitenkaan tarpeettomaksi.
– Jos henkinen kriisinkestävyys, puolustuskyky, johtaminen, sisäinen turvallisuus tai huoltovarmuus eivät ole kunnossa, ei Suomi kestä kriisejä. Sen vuoksi näiden arvojen esilläpito on tärkeää myös tulevaisuudessa, Jouni Koskela muistuttaa.
Jotta veteraanien perinnön esilläpitoa voidaan jatkaa tulevaisuudessakin, on varainhankinnassa kehitettävä uusia toimintamalleja. Esimerkiksi yrityksille Tammenlehvä tarjoaa mahdollisuutta tukea isänmaalle tärkeää asiaa 300 euron vuotuisella tukisummalla, joka mahdollistaa perinnetyön jatkamisen.
Tampereen kauppakamarin kevätkokouksessa 13.5. jäsenyrityksillä on mahdollisuus kantaa oma kortensa kekoon osallistumalla myös tämänvuotiseen Veteraanikeräykseen.
Teksti ja kuva: Jari Runsas