Verohallinto perii suoritteistaan käsittelymaksuja, joilla on tarkoitus kattaa toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Käsittelymaksuihin ei ole aikaisemmin kiinnitetty laajaa huomiota, koska ne ovat olleet siedettävällä tasolla. Verohallinto on kuitenkin viime aikoina korottanut käsittelymaksujaan merkittävästi ja hinnat ovat menneet monilta osin jo yli kipurajan.
Veronmaksajalle syntyy välillä tarve saada johonkin merkittävään verotusta koskevaan kysymykseen Verohallinnolta sitova ennakkoratkaisu, jolla varmistetaan asian veroseuraamukset etukäteen. Ennakkoratkaisuja haetaan esim. erilaisiin yritysjärjestelyihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Hakija on siten usein yrittäjä joko henkilökohtaisesti tai yrityksensä kautta.
Ennakkoratkaisujen hinnoittelu on määritelty niin, että elinkeinoverotusta tai muutoin yritystoimintaa koskevat ennakkoratkaisut ovat kaikkein kalleimpia. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, jos maksajana on yritys, ei yrittäjä itse. Ongelmaksi muodostuu se, että suuri osa hakemuksista on pakko tehdä yrittäjän omissa nimissä, jolloin maksut tulevat yrittäjälle maksettavaksi. Verohallinto on myös ottanut tehtäväkseen valvoa, etteivät kulut vahingossakaan ui yrityksen maksettavaksi.
Yksittäisestä ennakkoratkaisukysymyksestä pitää nykyisin maksaa 2.300 €. Jos hakemuksella on useampia samaan asiaan liittyviä kysymyksiä, niin jokaisesta tulee uusi maksu. Kun tähän lisätään vielä se, että jos hakemus pitää tehdä useamman henkilön nimissä, niin kaikki maksavat erikseen 2.300 €. Jos siis yhtä ja samaa kysymystä kysyy 3 eri henkilöä, niin ennakkoratkaisun hinta on 6.900 € per kysymys, vaikka Verohallinnon työmäärä on täsmälleen sama.
Ennakkoratkaisusta perittävän hinnan pitäisi Valtion maksuperustelain mukaan vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Verohallinnon pääjohtajan mukaan ennakkoratkaisujen kustannusvastaavuus ei nykyisilläkään hinnoilla vastaa omakustannusarvoa, vaan jää 75 % tasolle. Parannusta toki 2024 vuoden 25 % ja 2025 vuoden 50 % tasoihin. Tarina ei kerro, miten omakustannustasoa on mitattu ja korreloiko se oikeita asioita.
Ainakaan yritystoimintaa koskevien ennakkoratkaisujen osalta kyse ei voi olla alihinnoittelusta. Hinnat ovat niin korkeat, että omakustannustason pitäisi yksinkertaisella matematiikalla täyttyä jo parilla hakemuksella kuukaudessa per käsittelijä. Maksavatko yrittäjät siis myös muiden hakijoiden ennakkoratkaisuhakemukset? Vai onko Verohallinnon ennakkoratkaisutoiminta yksinkertaisesti vain todella tehotonta? Joka tapauksessa, tässä on jälleen yksi yritystoiminnan esteeksi luokiteltava asia, jolle pitäisi tehdä jotain.
Verohallinto määrittää suoritteidensa hinnat itse ja Valtiovarainministeriö vahvistaa hinnaston kumileimasimella. Ministeriö voisi kuitenkin asiaan halutessaan helposti puuttua. Jos ei muuta, niin asia olisi ainakin tutkittava ja todennettava, onko maksuperusteet määritelty objektiivisesti ja oikein.
Jos viranomaisen toiminta ei ole kustannustehokasta, niin sen pitäisi olla viranomaisen, ei kansalaisten ongelma. Monopoliasemassa helpoin tie on hintojen nosto.
Jaakko Maijala
Partner / Veroasiantuntija
Talousvahvistus Oy
Kirjoittajalla on yli 20 vuoden kokemus yritysten avustamisesta veroasioissa ja erityisesti yritysjärjestelyiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.