Kevät on kiivasta politiikan valmistelun aikaa. Tällä kertaa kierroksia nostavat lähestyvät eduskuntavaalit. Hallitusohjelmatyö käy jo nyt täydellä teholla. Puolueiden sisäiset työryhmät rakentavat kokonaisuuksia, ja kesän alussa puoluekokouksista saadaan ensimmäisiä linjauksia tulevalle hallituskaudelle.
Samaan aikaan alueet, kaupungit ja järjestöt pyrkivät saamaan omia tavoitteitaan puolueiden pöydille. Ulostuloja riittää, ja kilpailu huomiosta on kovaa.
Pirkanmaalla tämä työ ei ole uutta. Edellisillä kierroksilla alueen kädenjälki on näkynyt hallitusohjelmissa vahvasti. Taustalla on ollut poikkeuksellisen toimivaa yhteistyötä, jossa kunnat, korkeakoulut, elinkeinoelämä ja muut keskeiset toimijat ovat koonneet yhteiset tavoitteet. Viime kaudella tätä työtä kuvattiin vihkosessa nimeltä Pirkanmaan kädenjälki.
Tulokset näkyvät konkreettisesti monin paikoin. Tampereen henkilöratapihan rahoitus saatiin maaliin ja rakentaminen käyntiin. Raitiotie sai MAL-rahoitusta, ja loppusuoralla varmistui myös valtatie 9:n kehittäminen. Lisäksi esimerkiksi siruohjelma sekä koulutus- ja TKI-panostukset ovat vahvistaneet alueen teollista ja teknologista pohjaa.
Menestyksen perustaa ei useinkaan luoda yhden hallituskauden aikana. Neljä vuotta on lyhyt aika rakentaa sellaista, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Yksi hallitus voi sysätä hankkeen liikkeelle, mutta valmius päätöksiin syntyy pitkäjänteisellä työllä.
Pirkanmaalla on useita esimerkkejä siitä, kuinka jopa kymmenien vuosien valmistelutyön hedelmistä päästään nauttimaan vasta nyt. Pirkkala hyötyy edelleen läntisen ohitustien avaamista mahdollisuuksista. Tampereella rantaväylän tunneli ja raitiotieinvestoinnit ovat synnyttäneet uutta rakentamista, ja niiden vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Seuraavan hallituskauden suurimmat liikennehankkeet eivät välttämättä sijoitu Pirkanmaalle. Tunnin juna ja lentorata tavoittelevat hallitusohjelmakirjauksia.
Lentorata on myös Pirkanmaata hyödyttävä hanke, mutta se muuttaa etelän kasvukeskusten dynamiikkaa. Kasvukolmion rinnalle on muodostumassa uusi akseli, jossa Lahti hakee aktiivisesti omaa rooliaan laajentamalla työssäkäyntialuettaan.
Pirkanmaa ei kuitenkaan aio jäädä seuraamaan sivusta. Alueen menestyksen tiekartta on hahmoteltu maakuntakaavaan. Sen ytimessä on logistinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät teollisuus, saavutettavuus ja sijainti tavalla, jota voidaan perustellusti kuvata sisämaan satamaksi.
Näitä teemoja tarkennetaan Teollisuuden uudet sijainnit vaihemaakuntakaavassa, jonka tavoitteena on vahvistaa tuotannollisen teollisuuden sijoittumisedellytyksiä Pirkanmaalle.
Kauppakamari on vahvasti mukana tässä työssä, ja osallistamme siihen myös jäsenistöämme.
Markus Sjölund
johtaja
Tampereen kauppakamari