Laki & talous | 09.10.2020 06:05

Mitä tulee huomioida rakennusurakan loppuselvityksen oikeusvaikutuksista?

Rakennusurakassa taloudellisella loppuselvityksellä on huomattavia oikeusvaikutuksia, joihin urakan osapuolten on aina syytä kiinnittää erityistä huomiota. Taloudellisen loppuselvityksen oikeusvaikutuksista säännellään YSE-ehtojen (Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998) 73 §:n 3 kohdassa, jonka mukaan sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvien vaatimustensa määrät puhevaltansa menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. Toisin sanoen lähtökohta on, että vaatimusten määrät sinetöidään kyseisessä tilaisuudessa.

Taloudellista loppuselvitystä on edeltänyt urakan vastaanottotarkastus, jossa YSE 71 § 7 kohdan mukaan osapuolten on viimeistään tullut esittää toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Osapuolten on siis viimeistään vastaanottotarkastuksessa esitettävä kaikki vaatimukset vähintään perusteiltaan tarkennettuna, mutta vaatimusten määrät voidaan ilmoittaa vasta taloudellisessa loppuselvityksessä.

Taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan kokonaisselvittely sopijapuolten välillä. Loppuselvityksessä täsmentyy, miltä osin osapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset ovat kokonaisuutena huomioon otettuina riitaisia ja miltä osin riidattomia. Tavoitteena on, että osapuolet voivat luottaa siihen, ettei urakkaan liittyviin asioihin ole enää tarpeen palata muutoin kuin mahdollisesti loppuselvityksessä riitaisiksi jääneiden vaatimusten osalta.

YSE-ehdoissa puhevallan menettäminen on siis kytketty nimenomaan loppuselvitystilaisuuden päättymiseen. Puhevallan päättymisen kannalta ei siten ole merkitystä sillä, milloin kokousta koskeva pöytäkirja laaditaan, tarkastetaan ja allekirjoitetaan. Näin esimerkiksi sillä seikalla, että osapuoli on kieltäytynyt allekirjoittamasta taloudellisen loppuselvityksen pöytäkirjaa, ei ole ratkaisevaa merkitystä loppuselvitystilaisuuden päättymistä arvioitaessa. Menetetty puhevalta ei myöskään palaudu pelkästään sen vuoksi, että jompikumpi osapuoli loppuselvityksen jälkeen moittii ko. pöytäkirjaa tai palaa loppuselvityksessä käsiteltyihin taikka muutoin urakkaan liittyviin asioihin. On siis äärimmäisen tärkeää keskittyä nimenomaan loppuselvityksenä pidettävään tilaisuuteen ja tuossa tilaisuudessa varmistua esimerkiksi siitä, että pöytäkirjamerkinnät tehdään oikein. Jos osapuolet riitautuvat, luetaan lopputarkastuspöytäkirjaa sanasta sanaan erittäin tarkkaan.

Osapuolilla on mahdollisuus keskinäisellä sopimuksellaan poiketa YSE-ehtojen loppuselvitystä koskevista määräyksistä. Vaikka YSE-ehdoissa on määrätty lopputilityksen ja sen jälkeen pidettävän loppuselvitystilaisuuden määräajoista, osapuolet voivat halutessaan sopia loppuselvityksen jatkamisesta myös ehdoissa määrättyä pitempään. Loppuselvitystä jatkamalla voidaan tarvittaessa hankkia lisää ”peliaikaa” ja tämä voi olla hyödyllistä erityisesti vaatimuksia esittävän osapuolen kannalta.

Sen sijaan osapuolen, johon vaatimuksia kohdistetaan, intressissä ei yleensä ole loppuselvityksen jatkaminen.

Osapuolet voivat esimerkiksi ensimmäiseen loppuselvitystilaisuuteen kokoonnuttuaan sopia siitä, että loppuselvitystilaisuutta jatketaan myöhemmin. Vielä loppuselvitystilaisuuden jälkeenkin on mahdollista, että osapuolet sopivat loppuselvityksen jatkamisesta ja siitä, että uusien vaatimusten esittäminen on edelleen sallittua. Osapuoli voi myös luopua vetoamasta toisen osapuolen puhevallan menetykseen.

Todistustaakka sovitusta poikkeuksesta taloudellisen loppuselvityksen vaatimusmääräaikoihin on siihen vetoavalla. Selvitettäessä mitä osapuolet ovat sopineet, on lähtökohtana ensisijaisesti loppuselvityspöytäkirja sekä lisäksi muu loppuselvityksen kirjallinen aineisto. Kyse on siitä, millaisia oikeudellisia johtopäätöksiä osapuolten toiminnasta voidaan tehdä näytön perusteella. Lähtökohtaisesti epätavanomaista on, että tietoa loppuselvityksen jatkumisesta ei ole pöytäkirjattu, jos sellaisesta on sovittu.

Taloudellisen loppuselvityksen vaatimusmääräaikojen osalta on huomioitava, että vaatimusmääräajan olemassaolo ei ole voimassa yleisenä lähtökohtana, vaan se vaatii nimenomaista normitukea sopimuksesta tai laista. Näin esimerkiksi jaetussa ja sivu-urakan alistamiseen perustuvassa rakennusurakassa, jossa osapuolina ovat pääurakoitsija ja pääurakalle alistetun sivu-urakan urakoitsija, vaatimusmääräaikaa ei automaattisesti sovelleta alistamissopimuksen osapuolten välillä. Määräaikaa ei sovelleta, jos tästä ei ole nimenomaisesti sovittu sivu-urakan alistamissopimuksessa, eikä sopimuksessa myöskään ole viitattu rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (KKO 2007:41).

Riitatilanteessa saattaa eteen tulla tilanne, jossa osapuoli haluaa vaatia erääntynyttä saatavaa kanteella, vaikka taloudellista loppuselvitystä ei ole pidetty. Onko kanne silloin automaattisesti ennenaikainen? YSE-ehdoistahan seuraa sopijapuolille nimenomainen velvollisuus toteuttaa hankkeensa päätteeksi keskinäinen taloudellinen loppuselvitys. Tätä saatetaan tulkita niin, että loppuselvityksen pitämättä jättäminen lykkää saatavan erääntymistä osapuolten välillä ja siten saatavan suorittamista koskeva kanne olisi ennenaikainen.

Vaikka YSE-ehtojen mukainen menettely ennen oikeudenkäyntiä on alalla vakiintunut ja osapuolten kannalta usein taloudellinen vaihtoehto, oikeuskäytännössä on asetettu etusijalle velkojan oikeus velkoa erääntynyttä saatavaa oikeusteitse. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2017:14 todennut, että tilisuhteiden järjestämistä koskevien YSE-ehtojen sanamuodosta ei ilmene, että ennen taloudellista loppuselvitystä nostettua kannetta olisi pidettävä ennenaikaisena, vaikkakin sopimusehtojen tarkoitus puoltaa sellaista tulkintaa. Lisäksi korkein oikeus on todennut, että myöskään erimielisyyksien ratkaisemista koskevista YSE-sopimusehdoista ei ilmene, että urakkaan perustuvan kanteen vireillepanolle olisi asetettu erityisiä rajoituksia.

Näin ollen taloudellisen loppuselvityksen oikeusvaikutukset rajoittuvat siihen, milloin osapuolten on viimeistään esitettävä vaatimuksensa rakennusurakkariidassa. Eivät siis siihen, milloin vaatimusten esittäminen olisi aikaisintaan mahdollista.

Johanna Renkola
asianajaja, varatuomari, osakas
Asianajotoimisto Roihu Oy