Positiivista pöhinää, kehittämisen generointia

– Kun on hyvä flow, olen kova tekemään töitä, mutta tiedän, että tekemällä töitä ei kuitenkaan saa kaikkia töitä tehdyksi. En juuri stressaa, vaikka maailma kaatuisi. Toisaalta olen ”excelin näprääjätyyppi” ja joissain – kuten markkinointiin ja myyntiin liittyvissä asioissa – mikromanageeraaja, Seppo Orsila sanoo.

– Kun on hyvä flow, olen kova tekemään töitä, mutta tiedän, että tekemällä töitä ei kuitenkaan saa kaikkia töitä tehdyksi. En juuri stressaa, vaikka maailma kaatuisi. Toisaalta olen ”excelin näprääjätyyppi” ja joissain – kuten markkinointiin ja myyntiin liittyvissä asioissa – mikromanageeraaja, Seppo Orsila sanoo.

Toimitusjohtaja Seppo Orsila näyttää pinsettiotteella, miten lähellä konkurssia nyt 20-vuotias laserien kehittäjä ja valmistaja Modulight Oy historiansa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana useita kertoja oli. Peukalon ja etusormen väliin jää muutama milli.
– Aina kuitenkin jokin ratkaisu löytyi. Menestymiseen tarvitaan kovaa työtä, hyvä tuote, osaamista ja sinnikkyyttä – mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitaan myös hemmetisti onnea.

Niin, ja yrittämisen henkeä, toki. Sitä Seppo Orsilalla oli jo peruskoululaisena, kun hän perusti ystävänsä Kristian Jaakkolan kanssa tietotekniikkaa maahantuovan yrityksen.

– Viranomaiset tosin sanoivat, että alaikäiset eivät voi omistaa yritystä. Onneksi olimme juuri tutustuneet yhtiöoikeuteen ja sanoimme virkailijalle, että näytäpä laista kohta, jossa niin sanotaan. Ei sellaista ollut, joten siitä yrittäjyys sitten lähti. Lopetimme yrityksemme lukion toisella luokalla, koska ajattelimme, että pitää alkaa keskittyä tulevaisuuteen. Ehdimme kuitenkin tienata ihan mukavasti.

Nuorta yrittäjää innoittivat vahvasti oma perhe ja suku: Seppo Orsilan isoisä Arvi Artama perusti vuonna 1949 Arva-nimisen yrityksen, myöhemmin Lasipaino Oy:n, josta tuli Lamino ja sittemmin Pilkington. Eläkkeelle jäätyään isoisä perusti nopeasti uusia yrityksiä, muun muassa Prospero Oy:n. Orsilan isä oli siellä työssä myynti- ja toimitusjohtajana eläköitymiseensä asti.

TTY:llä opiskellessaan Orsila meni vuoden 1996 joululomaksi töihin Markus Pessan johtaman Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen puolijohdelaboratorioon ja Petteri Uusimaan ryhmään tutkimusapulaiseksi. Orsila&Uusimaa perustivat lähes samoin tein ensimmäisen yrityksensä yhdessä muiden tutkijakollegoiden kanssa valmistamaan viikonloppuisin ja iltaisin epitaksiaalisia kiekkoja. Kaksi vuotta myöhemmin kaverukset halusivat jo jotain isompaa, kunnon yrityksen. Vuonna 2000 syntyi Modulight Oy, jossa Orsila ja Uusimaa ovat edelleen suurimmat yksittäiset omistajat.

Missä ovat spin-offit tutkimuksesta?

Yhdenlainen onni – ainakin ajoituksen onni – oli se, että tuolloin yrityksen perustaminen tutkimustulosten kaupallistamiseksi oli notkeaa. Yliopistolähtöisiä spin-offeja syntyi Orsilan mukaan helpommin kuin nykyään.

– Kulttuuri on nyt erilainen. Teemme aika paljon projekteja Suomessa ja ulkomailla eri yliopistojen kanssa. Olen ymmärtänyt, että Suomessa nykyisen korkeakoulupolitiikan vuoksi tutkijoiden on todella vaikea saada kaupallistettua oman työnsä tuloksia. Suomessa pitää neuvotella vuosikausia, miten keksintö hyödynnetään kaupallisesti. Esimerkiksi Saksassa sama vie muutaman kuukauden.

Orsila sanoo ymmärtävänsä valtion ja korkeakoulujen halua saada rahaa IPR-oikeuksista.

– Mutta käykin niin, että korkeakoulujen euro-odotukset ovat niin korkeita, etteivät yritykset lähde oikeuksista edes neuvottelemaan. Voi käydä niinkin, että vuosien tutkimustyön tuloksia ei sitten hyödynnä kukaan. Eli ongelma ei ole pelkästään yrityksissä.

Seppo Orsila arvioi Modulightin olevan perinteinen – hänen sanojensa mukaan jopa vanhanaikainen – yritys, jonka liiketoimintaa on kehittää yritystä ja tuotteita, joista tyytyväiset asiakkaat ovat valmiita maksamaan hyvin. – Olemme nyt seitsemänä vuotena peräkkäin parantaneet liikevaihtoa ja kannattavuutta. Se mahdollistaa investoinnit, esimerkiksi 23 miljoonan euron uuden puolijohdetehtaan rakentamisen.

Seppo Orsila arvioi Modulightin olevan perinteinen – hänen sanojensa mukaan jopa vanhanaikainen – yritys, jonka liiketoimintaa on kehittää yritystä ja tuotteita, joista tyytyväiset asiakkaat ovat valmiita maksamaan hyvin. – Olemme nyt seitsemänä vuotena peräkkäin parantaneet liikevaihtoa ja kannattavuutta. Se mahdollistaa investoinnit, esimerkiksi 23 miljoonan euron uuden puolijohdetehtaan rakentamisen.

Avaruudesta syöpäsoluun

Modulight keskittyi alkuvuosinaan lasereihin ja tietoliikenteeseen, sillä oli isoja kansainvälisiä asiakkaita ja kumppaneita ja toiminta oli jo silloin vientivetoista. Orsila kertoo yrityksen kokeilleen puolta kymmentä muutakin tuoteideaa – avaruutta, puolustusteollisuutta, teollisuutta. Hän itse lähti välillä päivätöihin Nokiaan.

Vuonna 2014 yritys määritteli strategiansa uudelleen, ja sitä työtä tekemään Orsilakin palasi kahdeksanvuotiselta keikaltaan Nokian matkapuhelimista. Alettiin keskittyä terveysteknologiaan, erityisesti syöpähoitoihin, genetiikkaan ja silmälääketieteeseen, Yhdysvaltojen markkinoihin ja siellä isoihin yrityksiin.

– Lisäksi piti keksiä muutakin käyttöä puhdastiloillemme. Niin syntyivät kaksi muuta liiketoiminta-aluettamme, eli custom&industry-sovellukset eri teollisuudenaloille, kuten autoihin ja satelliitteihin, sekä palvelusopimukset esimerkiksi tuotetukeen, testaukseen ja ohjelmistopäivitykseen. Asiakkaita Orsila ei voi paljastaa, mutta ne edustavat Nasdaq 100 -listalta löytyviä kansainvälisiä suuryrityksiä.

Orsila sanoo, että suuri muutos vähän pelottikin, koska halu keskittää tekemistä johti joidenkin asiakkaiden ”taluttamiseen ulos”. Mutta se kannatti: Modulight oli pitkään kahden miljoonan euron liikevaihtoa tekevä, noin kaksi prosenttia vuodessa kasvava yritys. Uusi strategia laittoi isomman vaihteen päälle, ja nyt yritys kasvaa 30–40 prosenttia vuosittain. Strategian onnistuneesta toteuttamisesta hyvä esimerkki on Bausch&Lombin kanssa solmittu sopimus silmäsairauksien hoitoon käytettävän laserlaitteen kehittämisestä.

– Näin koronavuonnakin uskomme merkittävään kasvuun, liikevaihto toivottavasti nousee 10 miljoonaan euroon.

Korona sinänsä ei olekaan vaikuttanut Modulightin liiketoimintaan, päinvastoin, keväällä elettiin kiireisiä aikoja.

– Korona ei pysäyttänyt edes 23 miljoonan euron investointiohjelmaamme. Emme nostaneet jalkaa kaasupolkimelta, totesimme, että kyllä maailma jatkuu. Rakennamme maan alle, nykyisten tuotantotilojemme alapuolelle, 1000 neliötä uutta puolijohdetehdasta.

Diversiteettiä työpaikalle

Eikä korona pysäyttänyt rekrytointeja. Modulightissa on 60 työntekijää, ja kuukausittain on palkattu muutama uusi tekijä. Lokakuun puolivälissä avoimia työpaikkoja oli 22. Orsila sanoo, että insinöörejä kaupunkiseudulta löytyy kyllä, ja sitä edesauttaa opiskeluaikainen polku kesätöistä ja osa-aikatöistä työpaikkaan valmistumisen jälkeen.

Sen sijaan muun alan tekijöitä ei ole niinkään helppo löytää.

– Haimme tosi pitkään esimerkiksi tehtaan ylläpitäjää, hitech-talonmiestä. Kun sitten lopulta saimme kaksi hyvää hakijaa, palkkasimme molemmat. Myös tuotannon tekijöitä on vaikea löytää. Meillä on töissä ihmisiä leipomotyöntekijöistä rakennusmestareihin ja fysiikan tohtoreihin ja tutkijoihin.

Seppo Orsila uskoo henkilöstön monitaitoisuuteen, mutta myös henkilöstön monipuolisuuteen.

– Modulightin menestystekijöitä ovat paitsi henkilöstön osaaminen, myös sen diversiteetti. Hermian teknologiayrityksissä on naisia usein alle 10 prosenttia henkilöstöstä, meillä naisia on 40 prosenttia. Ja juuri teimme onnistuneen rekrytoinnin, hän on 59-vuotias mies. Olen vahvasti sitä mieltä, että kokemus on arvokasta, enkä lainkaan ymmärrä, miksei joku haluaisi palkata 50-vuotiasta tai vanhempaa työntekijää.

Itse hän kertoo tekevänsä mielellään projekteja, jotka tähtäävät jonkinlaiseen hyppäykseen ja toiminnan kehittämiseen. Aikanaan hänen kehittämistään oli esimerkiksi päätös, että yrityksessä ei tehdä mitään, mikä ei ole IoT-pohjaista.

– Arvostan kovasti erilaisten töiden ja rutiinien tekijöitä, kaikkia tarvitaan. Hyvä uutinenhan tässä on se, ettei tarvitse olla täydellinen pärjätäkseen.

Mutta, Orsila muistuttaa, pitää osata kuunnella.

– Itse en ole siinä kovin hyvä, enemmänkin puhun. Tärkeää onkin luoda prosessi, että ihmiset haluavat tuoda ja kertoa sinulle tietoa.

Yhdessä tekeminen kasvattaisi osaamista

Seppo Orsila huomauttaa, että yrityksen kasvu ei sinänsä ole itseisarvo, vaan tärkeää on se, mitä uutta kasvun ja kannattavuuden ansiosta voidaan tehdä.

– Juuri tilasimme neljän miljoonan euron laitteen, jota olen himoinnut 20 vuotta. Ja koska olemme kasvaneet riittävän suureksi, voimme tarjota ihmisille hyviä urakiertoja ja olla siten houkutteleva työnantaja. Omaa motivaatiota ei haittaa sekään, että yritys pystyy kehittämään terveyden- ja sairaudenhoitoon lasereiden ansiosta innovatiivisia tutkimus- ja hoitomenetelmiä, joilla ihmisten elämänlaatu paranee.

Seppo Orsilaa motivoi myös positiivisen pöhinän virittäminen.

– Sitä syntyy, kun saamme omaa toimintaamme kehitettyä niin, että se auttaa muita niiden oman toiminnan kehittämisessä. Pitää lisätä yhdessä tekemistä, se kasvattaisi osaamista. Suomalainen perintö vain on valitettavasti se, että pelätään ”salaisuutemme” karkaavan naapurifirmaan. Mutta eihän kilpailua edes käydä Tampereella, Pirkanmaalla tai edes Suomessa, vaan maailmalla.

Toinen taito, jossa suomalaiset voisivat bisnesympyröissä petrata, on avun pyytäminen.

– Suomalaisten suurin ongelma on, että he eivät pyydä apua. Yleensähän aina, kun joku pyytää apua, hän sitä myös saa – eikä se yleensä maksa mitään.

Kiitosta Seppo Orsila antaa Finnveran ja aikanaan Tekesin, nyt Business Finlandin, systemaattiselle investoimiselle laser-alaan. – Se on ollut jo 30 vuotta pitkäjännitteistä korkean teknologian kehittämistä. Se on ihan perusteltua, sillä nykyään lasereita on lähes kaikissa tekniikan sovelluksissa. Laser on samanlainen mahdollistaja kuin transistori aikanaan.

Kiitosta Seppo Orsila antaa Finnveran ja aikanaan Tekesin, nyt Business Finlandin, systemaattiselle investoimiselle laser-alaan. – Se on ollut jo 30 vuotta pitkäjännitteistä korkean teknologian kehittämistä. Se on ihan perusteltua, sillä nykyään lasereita on lähes kaikissa tekniikan sovelluksissa. Laser on samanlainen mahdollistaja kuin transistori aikanaan.

Seppo Orsila

1975 syntyy Turussa, muutti 1,5-vuotiaana Tampereelle
1994 ylioppilas, Tampereen lyseon lukio
1999 diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen yliopisto, pääaineina puolijohdefysiikka ja ASIC design
2004 MBA, Helsingin kauppakorkeakoulu, liikkeenjohto ja rahoitus

Ura

2000 perustaa Petteri Uusimaan kanssa Modulight Oy:n
2000–2006 talousjohtaja, markkinointipäällikkö, Modulight Oy
2006–2014 Channel Economics for mobile phone business (2006-2010), Director Finance, Nokia Gear (CFO of accessories business unit), Nokia Oyj, matkapuhelimet

”Kauppakorkeakoulussa pääsin talousasioiden makuun – minua on aina kiinnostanut excelillä näprääminen – eikä Modulightissa ollut tarvetta makrotalouden pohdiskelulle. Minua headhuntattiin Nokialle strategian ja liiketoiminnan kehittämistehtävään. En päässyt siihen postiin, mutta minulle tarjottiin matkapuhelinpuolelta markkinointia ja myyntiä. Neuvottelin 70 maassa, se oli todellinen myynnin korkeakouluni. Se oli valtava mahdollisuus oppia, saada kokemusta ja luoda verkostoja – jotka tuovat edelleen bisnestä myös Modulightille.”
”Nokialla oli matkapuhelinpuolella mahtava yrityskulttuuri. Nykyisinkin markkinointi- ja myyntitöissä Kalifornian hitech-firmoissa törmää aina johonkuhun entiseen nokialaiseen, ja tunnelma on lämmin. Ihmiset muistelevat uraansa Nokialla poikkeuksellisena ”kulta-aikana”. Edelleen tämä yhteys avaa ovia yllättävissäkin paikoissa.”

2000 -> hallituksen puheenjohtaja, myös toimitusjohtaja vuodesta 2019, Modulight Oy

Luottamustoimet

Tampereen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan jäsen
Health Tech Finlandin hallituksen jäsen
Advantech Oy:n hallituksen jäsen

Perhe

Vaimo ja kolme lasta, koti Ylöjärvellä.

Harrastukset

Ulkoilu, ruuanlaitto, ”taksinkuljettajana toimiminen” lasten harrastuksiin, matkailu.

”Matkustan paljon työn puolesta, mutta myös perheenä matkailemme mielellämme. Olen keväälle varannut viidet työmatkalentoliput, saa nähdä... Olen huolissani, jos työasioissa ei voi tavata ihmisiä – en ole ikinä saanut toimeksiantoja uudelta asiakkaalta Zoomissa. Bisnestä voidaan etäyhteyksillä ylläpitää, mutta niin ei rakenneta suhteita eikä luoda uusia mahdollisuuksia.”

Mistä saat virtaa?

”Kun jokin asia saadaan vietyä eteenpäin, kun voitetaan iso asiakkuus. Projekteista. Juuri nyt olen innostunut oman henkilöstöravintolan avaamisesta Modulightin tiloihin ensi vuoden alussa. Moni on varmaan sitä mieltä, että projekti on turha tai että ainakaan minun ei pitäisi sekaantua siihen, mutta tavoitteeni on, että sieltä saa Tampereelta parasta lounasta.”


Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Olli-Pekka Latvala