”Pirkanmaalla on toisen asteen oppilaitos, jota ylläpidetään talkoovoimin”

– Pirkanmaa kasvukeskuksena tarvitsee osansa koulutuksen resursseista. Nyt rahoitus tulee jälkijunassa, eikä se kata kaikkea koulutustoimintaa. Maksamme osan koulutuksesta omasta pussistamme. Tässä on kyse myös järjestelmän oikeudenmukaisuudesta, Kirsi Viskari ja Peer Haataja painottivat Pirkanmaan koulutusryhmän ja kansanedustajien tapaamisessa.

– Pirkanmaa kasvukeskuksena tarvitsee osansa koulutuksen resursseista. Nyt rahoitus tulee jälkijunassa, eikä se kata kaikkea koulutustoimintaa. Maksamme osan koulutuksesta omasta pussistamme. Tässä on kyse myös järjestelmän oikeudenmukaisuudesta, Kirsi Viskari ja Peer Haataja painottivat Pirkanmaan koulutusryhmän ja kansanedustajien tapaamisessa.

Pirkanmaan kasvun pitäisi näkyä myös koulutuksen rahoituksessa, mutta tällä hetkellä vetovoimaisuus on maakunnalle taloudellinen rasite. Rahoitus ei kasva oikeassa suhteessa tarpeisiin, joten osa koulutuksista joudutaan järjestämään omalla kustannuksella.

Pirkanmaan koulutusryhmän ja kansanedustajien tapaamisessa kesäkuun alussa puhuttiin varsinkin koulutuksen resurssien turvaamisesta ja rahoituksen oikea-aikaisuudesta. Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtaja Kirsi Viskari avasi vinoutunutta tilannetta toisen asteen näkökulmasta.

– Viime vuonna Pirkanmaan toisen asteen kouluttajat järjestivät koulutusta ilman valtion rahoitusta omalla kustannuksellaan yhteensä 723 opiskelijavuotta. Luku vastaa pienen oppilaitoksen volyymia, joten itse asiassa meillä Pirkanmaalla on talkoovoimin pyöritettävä toisen asteen oppilaitos, Viskari vertasi.

Ilmiön taustalla on Tampereen ja Pirkanmaan kova vetovoima. Opiskelijoita tulee ympäri Suomea, ja yrityksissä on kova tarve koulutetulle työvoimalle.

– Emme ole saaneet opiskelijavuosirahoitusta kasvamaan suhteessa Pirkanmaan todelliseen tarpeeseen. Meiltä jää saamatta laskentatavan mukaan 5–10 miljoonaa euroa vuodessa. Melkein puolet talkoista on tehty Tredussa, joka on suurin toisen asteen kouluttaja Pirkanmaalla, ja se kyllä näkyy taloudessamme.

Valtion perusrahoituksessa on Viskarin mukaan rakenteellisia ongelmia, jotka pitäisi korjata viipymättä. Rahaa jaetaan edellistä edellisen vuoden suoritteiden mukaan, eikä jäykkä malli taivu näin seuraamaan muutoksia väestö- ja talouskehityksessä ja yritysten vaihtuvissa koulutustarpeissa.

– Rahoitus tulee vasta jälkijunassa, jos tulee ollenkaan. Vastaavasti alueet, joilla väki vähenee vuosi vuodelta, ovat saaneet rahoitusta tarvettaan enemmän.
Viskari otti kantaa myös hallituksen ajamaan toisen asteen koulutusuudistukseen.

– Uudistuksen ajatus laajentaa ammatillista perustutkintoa on hieno, mutta koska laajennus toteutettaisiin nykyisen rahoituskehyksen puitteissa, hyvä idea uhkaa jäädä haaveeksi.
Ehdotuksen mukaan oppivelvollisuusikäisten opetusta rahoitettaisiin eri tavoin kuin aikuisten jatkuvaa oppimista.

– Palattaisiin siis vanhaan malliin. Mielestämme rahoitus olisi käsiteltävä edelleen kokonaisuutena.

– Suunnitelman mukaan oppivelvollisten uudistus tehtäisiin ensin, jolloin jatkuva oppiminen jäisi kellumaan ja odottamaan tulevia päätöksiä. Työstämmekö nyt oikeita asioita oikeassa järjestyksessä? Pitäisikö ottaa aikalisä, Viskari kysyi.

Lisää paukkuja työvoimapulan ratkaisemiseen

Johtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista siirtäisi ammatillisen koulutuksen painotusta jatkuvaan oppimiseen.

– Kun ammatillinen perustutkinto tehdään nopeasti ja läheisessä yhteistyössä työelämän kanssa, päästään nopeasti kiinni työelämään. Tämän jälkeen osaamista kehitettäisiin jatkuvalla oppimisella.
Haataja toi esille pirkanmaalaisten yritysten vakavan työvoimapulan, joka ei ratkea vaatimalla lisää koulutuspaikkoja.

– Väki ei vain riitä. Isot yritykset saavat vielä työvoimaa, mutta esimerkiksi teollisuudessa on valtava määrä pk-yrityksiä, jotka ovat tärkeitä isoille yrityksille. Niillä ei ole samanlaisia valmiuksia rekrytoida ulkomailta kuin suurilla yrityksillä. Niidenkin tulisi rekrytoida entistä näkyvämmin kansainvälisesti, jotta saisimme aikaan kulttuurinmuutoksen.

– Toivon, että poliitikot ottavat yritysten työvoiman turvaamisen lempilapsekseen. Hyvinvointiyhteiskunnan moottori hiipuu, samoin investorien kiinnostus, jos työvoimakysymystä ei ratkaista pikaisesti.

Hankkimalla harjoittelupaikkoja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille parannettaisiin alueen pitovoimaa. Marja Sutelan mukaan harjoittelua pitäisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin, sillä se avaa opiskelijoille polkuja suomalaiseen työelämään ja lievittää yritysten työvoimapulaa.

Hankkimalla harjoittelupaikkoja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille parannettaisiin alueen pitovoimaa. Marja Sutelan mukaan harjoittelua pitäisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin, sillä se avaa opiskelijoille polkuja suomalaiseen työelämään ja lievittää yritysten työvoimapulaa.

Pitkäjänteisyyttä ohjaukseen

Tampereen yliopiston koulutusvararehtorin Marja Sutelan viesti oli samanlainen kuin Viskarilla: valtion ohjaukseen ja perusrahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä.

– Toivomme sopimuskaudet ylittävää ohjausta ja Suomen julkisen yliopistorahoituksen nostamista samalle tasolle kuin verrokkimaissa Euroopassa.

– Olemme myös toivoneet, ettei rahoitusmallia muutettaisi joka sopimuskaudella, mutta jälleen saimme ministeriöstä kirjeen, että mallia aletaan tarkastella. Toivoisimme myös, että muutokset tehtäisiin tutkimustiedon perusteella.

Koulutuksen järjestäminen määräaikaisella rahoituksella tuottaa pulmia.

– Esimerkiksi varhaiskasvatuksen kandidaateista eli lastentarhanopettajista on huutava pula. Olemme nostaneet koulutuksen aloituspaikkoja muutaman viime vuoden aikana 80:stä 170:een määräaikaisilla rahoituksilla. Rahoitus on nyt asteittain päättymässä, mutta aloituspaikkojen tarve ei laske samassa aikataulussa, jolloin yliopiston perusrahoituksella koulutettavaksi jää merkittävästi aiempaa suurempi määrä opiskelijoita.

Pulaa on myös erityispedagogiikan opettajista, joiden koulutusvastuuta Tampereen yliopisto haki muutama vuosi sitten. Koulutusvastuu annettiin tuolloin Lapin yliopistolle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on parhaillaan uudistamassa koulutusvastuujärjestelmää, eikä uusien hakemusten käsittelyaikataulusta ole vielä tietoa.

– Erityispedagogiikan ammattilaisten tarve on kova, joten koulutusvastuu olisi saatava. Tarvitsemme tälle poliittista työntöapua, Sutela vetosi.

Tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti opiskelijoiden jaksamisesta, mielenterveysongelmista ja opintojen keskeyttämisestä. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tulee yhä enemmän nuoria, joilla on ongelmia luku- ja kirjoitustaidossa sekä matemaattisissa taidoissa. On nuoria, joille on opetettava säännöllisyyttä koulunkäynnissä ja kuinka toimitaan ryhmässä muiden kanssa. Ongelmiin olisi puututtava jo perusopetuksessa.

Tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti opiskelijoiden jaksamisesta, mielenterveysongelmista ja opintojen keskeyttämisestä. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tulee yhä enemmän nuoria, joilla on ongelmia luku- ja kirjoitustaidossa sekä matemaattisissa taidoissa. On nuoria, joille on opetettava säännöllisyyttä koulunkäynnissä ja kuinka toimitaan ryhmässä muiden kanssa. Ongelmiin olisi puututtava jo perusopetuksessa.

Kilpailu opiskelijoista kiristyy

Tampereen ammattikorkeakoulun, TAMK, rehtori Tapio Kujala ennakoi kiristyvää alueellista kilpailua.
– Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttaa jo insinöörikoulutusta Helsingissä eli koulutusta viedään sinne, missä koulutettavat ikäluokat ovat.

Myös Kujala allekirjoitti muiden puhujien viestin perusrahoituksen riittämättömyydestä.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliarvo on supistunut vuodesta 2014 lähtien.

– Yksi merkittävä menoerä on ammattikorkeakoulujen sote-alan harjoittelumaksut, joita esimerkiksi TAMK maksaa noin 700 000 euroa vuodessa. Ammattikorkeakoulut ajavat niiden poistamista, mutta asia on junnannut paikallaan. Siihen on nyt luvattu vauhtia, mutta asian eteneminen vaatisi valvontaa.

Kujalan mukaan Pirkanmaalla on eletty tavallaan kuplassa ja ajateltu, että meillä on kaikki hyvin. Tulevaisuuteen pitää varautua toisin.

– Viestini kansanedustajille on, että pitää rohkeammin ja vahvemmin ajaa Pirkanmaa etua, kun koulutuskysymyksiä ratkaistaan. Tämän hallituksen aikana on ollut hajauttamispäätöksiä, jotka eivät ole olleet meille hyviä. Perusteluista kuultaa, että meillä menee ”liian” hyvin.

Pirkanmaan koulutustoimijat ja alueen kansanedustajat tapaavat säännöllisesti. Tällä kertaa osa kansanedustajista osallistui tilaisuuteen etäyhteydellä. Tilaisuuden järjestivät Pirkanmaan liitto ja Tampereen kauppakamari.

Pirkanmaan koulutustoimijat ja alueen kansanedustajat tapaavat säännöllisesti. Tällä kertaa osa kansanedustajista osallistui tilaisuuteen etäyhteydellä. Tilaisuuden järjestivät Pirkanmaan liitto ja Tampereen kauppakamari.

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen