Liikenteen päästöt alas, miten käy liikkumisen kustannuksille?

Päivi Wood, Keskuskauppakamari.

Päivi Wood, Keskuskauppakamari.

Päätöksiä liikenteen päästövähennystoimista lykättiin tämän syksyn budjettiriihessä eteenpäin. Tämä tarkoittaa epävarmuuden jatkumista, mikä heikentää yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia ennakoida investointeja.

Samalla aikaikkuna päästövähennysten saavuttamiseksi kapenee. Yksi isoimmista kysymyksistä on kuitenkin se, miten liikenteen sähköistyminen vaikuttaa liikenteeltä kerättäviin veroihin.

Aiempi näkemys siitä, että liikenteen päästöt on mahdollista puolittaa ilman veronkorotuksia, hautautui osin syksyn budjettiriihessä. Hallitus päätti budjettiriihessä jatkaa tieliikenteen kansallisen päästökauppajärjestelmän ja liikenteen veromallin valmistelua päästövähennysten takaamiseksi. Päästövähennyslukuja tarkastellaan budjettiriihen kirjausten mukaan uudelleen jo tänä syksynä, ja kuuluisa perälauta asetettiin ensi vuoden maaliskuulle.

Kansallisen päästökaupan valmistelun jatkamiseen sisältyy perustavanlaatuinen ristiriita sen kanssa, että Euroopan komissio on antanut tieliikenteen päästökaupasta oman lainsäädäntöehdotuksensa jo menneenä kesänä. Tärkeintä olisi tällä hetkellä vaikuttaa siihen, että EU-tason päästökauppajärjestelmä olisi Suomelle mahdollisimman hyvä, emmekä rakentaisi päällekkäisiä järjestelmiä unionin sisämarkkinoille. Ainoastaan sisämarkkinoilla toimimalla voimme aidosti taata suomalaisille yrityksille tasapuolisen kilpailuasetelman muihin jäsenvaltioihin nähden.

Päästövähennyskeinojen löytämisen rinnalla ratkaisuja on löydettävä myös siihen, miten valtion kassaan syntyvä aukko paikataan. Polttoaineveroa maksavien ajonneuvojen määrä vähenee ja sille lovelle on löydettävä korvaaja.

Nykyisellä hiilidioksidipäästöihin perustuvalla verotuksella liikenteen verotuottojen aleneman korvaaminen on rajallista, lovea ei paikata pelkästään näiden ajoneuvojen verotusta korottamalla. Viime kevään laskelmien mukaan valtion verotulot laskevat vuoteen 2030 mennessä 1,7 miljardia euroa liikenteen sähköistymisen myötä. Nämä luvut ovat kuitenkin jo hapantuneet, kun sähköistyminen on edennyt nopeammin kuin oletettiin.

Päivi Wood
johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka
Keskuskauppakamari