Teemu Kumpulainen.
Tampereen kauppakamarin palveluvaliokunnan Elisan-vierailulla oli silmiä avaavaa nähdä, miten yrityksessä hyödynnetään tälläkin hetkellä ratkaisuja, joiden kuvittelimme olevan vasta insinöörien fantasioissa.
Palataan hetkeksi vuoteen 2019. Yrityskauppamarkkina käy Suomessa vilkkaana. Yhtäjaksoista nousua on tilastojenkin valossa kestänyt vuodesta 2009 ja se näkyy myös meillä, PJ Maan yrityskauppatiimissä. Saamme myyntitoimeksiantoja eri puolilta Etelä-Suomea, ja neuvotteluihin osallistuvia ostajia on vieläkin laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Suurten ostajien päättäjät sijaitsevat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, jonne matkustaminen Pirkanmaalta junalla tai autolla on arkea. Matkustaminen on osa työtämme, eikä se tunnu lainkaan oudolta tai ihmeelliseltä.
Silti aina silloin tällöin tulin miettineeksi, voisiko noita matka-aikoja hyödyntää jotenkin paremmin. Tai pystyisikö matkustamista jollakin tavalla vähentämään? Käytössä oli Skypen kaltaisia viesti- ja puhelusovelluksia, mutta niillä ei voinut mitenkään korvata fyysistä neuvottelua. Ne ovat lähinnä kivoja pikaviestipalveluita yhtiön sisäisessä viestinnässä. Microsoftilta oli tulossa kuulemma joku Teams, jossa pitäisi olla Skypeäkin paremmat ominaisuudet jopa oman yrityksen ulkopuoliselle viestinnälle ja tiedonjaolle. PJ Maan asiakkaissa, yrittäjävetoisissa yrityksissä, Teamsista ei ollut edes kuultu. Parempi siis jatkaa tutulla ja turvallisella toimintamallilla.
Kukapa olisi uskonut tätä taustaa vasten, että jo vuoden kuluttua kesällä 2020 PJ Maalla allekirjoitettiin historian ensimmäinen yrityskauppa, jossa ostaja ja myyjä eivät olleet tavanneet kertaakaan fyysisesti koko kauppaprosessin aikana!
Suomeen maaliskuussa 2020 levinnyt koronapandemia päätti käytännössä kertaiskusta hetkellisesti kaikki fyysiset tapaamiset. Kaikkien liike-elämän toimijoiden, jotka eivät ennen sitä olleet koskaan käyttäneet Teamsia, Zoomia tai Meetsia, oli pakko astua etäneuvottelujen maailmaan. Ja miten nopeassa ajassa se tapahtui! Tuntuu itsestäkin oudolta.
Joku saattaa ajatella, että kylläpä ohjelmistotalot ja muut digitalisaation parissa toimivat palveluntarjoajat kehittivät ja rakensivat nopeasti ratkaisut muuttuneeseen tilanteeseen. No eivät kehittäneet. Nopeasti siis. Digitalisaatio oli mahdollistanut monille liike-elämän aloille, myös yrityskaupoille, paljon edistyksellisiä ratkaisuja, jotka eivät vain olleet lyöneet isosti läpi. Markkina ei ollut valmis ottamaan niitä osaksi päivittäistä toimintaansa.
Jotkut itseäni viisaammat osaavat varmasti luetella tekijöitä, jotka edistävät uusien teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen läpimurtoa B2B-maailmassa. Näin jälkiviisaana osaan itsekin sanoa, että korona oli tällainen. Se teki digitalisaatiosta pysyvää liike-elämässä kaikilla toimialoilla.
Omakohtaiset kokemukseni heräsivät eloon Tampereen kauppakamarin palveluvaliokunnan vierailulla tietoliikenne-, ICT- ja internet-palveluja tarjoavassa Elisa Oyj:ssä. Kuulimme ja opimme digitalisaation seuraavista aalloista liike-elämässä. Nyt puhutaan paljon esimerkiksi tekoälyn luomista mahdollisuuksista. Oli silmiä avaavaa nähdä myös konkreettisia esimerkkejä, miten Elisan asiakkaat hyödyntävät jo monia sellaisia ratkaisuja, joiden kuvittelin olevan vain insinöörien fantasioissa.
Aiheesta innostuneena aloin tietenkin heti pohtia, miten ja koska uudet ratkaisut vaikuttavat työhömme PJ Maalla. Miten tätä pystyisi soveltamaan yrityskauppaprosesseissa? Mikä on se seuraava mullistus, joka alkaa muokata työtäni? Ja ennen kaikkea, mikä on se ulkoinen tekijä, joka saa aikaan seuraavan, lyhyessä ajassa tapahtuvan ison muutoksen digin käytössä? Riittääkö itselleni, että seurailen turvallisesti markkinaa ja odotan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Teemu Kumpulainen
partner
PJ Maa Oy