Pirkanmaan taloudessa näkyy merkkejä vahvistumisesta. Elpyminen ei vielä ulotu tasaisesti kaikille toimialoille, mutta erityisesti teollisuuden ja viennin kehitys tukevat kasvua.
Pirkanmaan taloudessa suunta on kääntynyt aiempaa myönteisemmäksi. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Teollisuuden liikevaihto kasvoi samaan aikaan 7,2 prosenttia, ja teollisuuden vientiliikevaihto vahvistui 9 prosenttia.
Tampereen kauppakamarin johtajan Markus Sjölundin mukaan kasvu kertoo luottamuksen vahvistumisesta. Talouden käännettä on odotettu jo jonkin aikaa, mutta kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuudet ovat toistuvasti siirtäneet sen käynnistymistä.
– Kasvu on ollut vähän niin kuin lähtöviivalla odottamassa starttilupaa jo jonkin aikaa. Aina on kuitenkin tullut jotain epävarmuuksia. Ensin Trumpin tullit, sitten Iranin sota. Näyttää kuitenkin siltä, että niiden vaikutukset eivät olleet niin isoja, kuin pahimmissa skenaarioissa ajateltiin. Euroopassa on kysyntä lähtenyt käyntiin ja se palvelee meidän vientiämme.
Kasvun taustalla näkyy erityisesti teknologiateollisuuden vahva kehitys. Alan liikevaihto kasvoi alkuvuonna 11,1 prosenttia ja vienti 12,3 prosenttia. Vuonna 2025 alan liikevaihto oli lähes 7,9 miljardia euroa ja viennin arvo yli 6,2 miljardia euroa.
Luvut perustuvat Pirkanmaan Talous 2026 -katsaukseen, jonka Tampereen kauppakamari, Business Tampere ja Pirkanmaan liitto ovat koonneet Tilastokeskuksen suhdannetietojen pohjalta.
Vienti vahvistaa teollisuuden kasvua
Pirkanmaan teollisuuden kehityksessä viennillä on merkittävä rooli. Teknologiateollisuuden vahvaa kehitystä selittävät Sjölundin mukaan pitkään vahvoina pysyneet tilauskannat ja kansainvälisen kysynnän piristyminen.
– Tilauskannat ovat olleet meidän kyselyissämme, Pirkanmaan suhdannebarometreissä vahvoja jo pidemmän aikaa. Näitä lunastetaan nyt ja kysyntä maailmalla on lähtenyt käyntiin.
Kun suuret teknologiayritykset saavat uusia projekteja, vaikutukset ulottuvat myös niiden paikallisiin alihankkijoihin.
– Isot päämiehet ovat saaneet projekteja ja tehneet vahvoja tuloksia. He vetävät osaltaan myös paikallista pk-yritysten alihankintaverkostoa eteenpäin ja ruokkivat positiivista, kasautuvaa kasvua toimialalla, Sjölund -sanoo.
Teknologiateollisuuden lisäksi kasvua nähtiin alkuvuonna esimerkiksi kemianteollisuudessa, jonka liikevaihto kasvoi 7,3 prosenttia ja vienti 9,2 prosenttia edellisvuo-desta.
Myös elintarviketeollisuuden vienti kehittyi myönteisesti. Alan vientiliikevaihto kasvoi alkuvuonna 7,6 prosenttia, vaikka koko toimialan liikevaihto laski 2,1 prosenttia. Metsäteollisuudessa liikevaihto kasvoi 0,5 prosenttia ja vienti prosentin. Tekstiiliteollisuuden vienti puolestaan vahvistui neljä prosenttia, vaikka liikevaihdon kasvu jäi 0,3 prosenttiin.
Kasvua myös rakentamisessa ja palveluissa
Myönteinen kehitys ei rajoitu teollisuuteen. Rakennusalan liikevaihto kasvoi alkuvuonna 7,7 prosenttia ja yrityspalveluiden 6,2 prosenttia. Kaupan alalla vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia, kun taas kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa kasvua kertyi 3,7 prosenttia. Informaatio- ja viestintäalalla liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia. Kasvu on kuitenkin maltillista, sillä toimialan liikevaihto laski vuonna 2025.
Vaikka useiden toimialojen luvut ovat nyt plussalla, talouden elpyminen ei ole vielä yhtenäistä. Sjölundin mukaan työllisyyteen vaikutukset heijastuvat usein viiveellä.
– Yritykset pyrkivät usein ensin kasvattamaan tuotantoa nykyisellä henkilöstöllä ennen kuin ryhtyvät laajemmin rekrytoimaan.
Toimialojen väliset erot ovat edelleen huomattavia. Rakennusalalla on takana pitkä vaikea jakso, joten kestävän käänteen syntyminen vaatii pidempään jatkuvaa myönteistä kehitystä. Myös IT-alan ja ohjelmistokehityksen näkymiin liittyy kysymysmerkkejä. Majoitus- ja ravitsemisalalla kehityksen suunta voi puolestaan vahvistua tapahtu-mien lisääntyessä, Sjölund -pohtii.
Kasvun jatkuminen vaatii kilpailukykyä
Alkuvuoden luvut antavat Pirkanmaan taloudesta aiempaa valoisamman kuvan. Kasvun jatkuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää.
– Jotta nykyinen kasvu saadaan jatkumaan, vaaditaan yrityksiltä jatkossakin hyvää tekemistä. Aktiivista myyntityötä, uusia palveluita ja tuotteita, innovointia ja uusille markkinoille menoa, Sjölund kertoo.
Yritysten omien toimien lisäksi kasvun edellytyksiin vaikuttaa toimintaympäristö. Kansainvälinen tilanne on edelleen epävarma, mutta Sjölund nostaa huolenaiheeksi myös Suomen kotimaisen päätöksenteon ennakoitavuuden.
– Se, että Suomessa tehdään vaikkapa veroratkaisuja ja uhataan perua niitä aina vaalien jälkeen, ei auta pk-yritysten investointeja käyntiin.
Lue lisää talouskatsauksesta Tampereen kauppakamarin verkkosivulta.
Teksti: Jenna Auranaho • Kuvat: Tapio Yliaho, Business Tampere