Mikrosirut ovat modernin yhteiskunnan näkymätön moottori: ne ohjaavat autoja, puhelimia ja tietoverkkoja, ja ovat ratkaisevia myös huoltovarmuudelle ja puolustukselle. Tampereelle on noussut poikkeuksellisen vahva siruosaamisen keskittymä, jonka ytimeen kuuluvat Siruja Tampereelta ohjelma, yliopiston tutkimus ja Nokian kehitystyö.
Business Tampereen Petri Räsänen, Tampereen yliopiston vararehtori Jarmo Takala ja Nokia Tampereen teknologiakeskuksen johtaja Petri Ahokas avaavat, miksi Tampereesta voi tulla Euroopan johtava sirukeskus.
Siruosaamiskeskus FiCCC:n johtaja Pasi Pylväs ja sirujen paketoinnin pilottilinjan SiPFAB:n johtaja Tuomas Lahtinen tukevat tahoillaan sirujen kehitystyötä niitä tarvitsevien yritysten tarpeisiin.
Siruja Tampereelta -ohjelman valmistelu käynnistyi vuonna 2021 Nokian kasvaneiden tutkimus- ja kehityshankkeiden ympärille. Samalla Pirkanmaan digitaalisen kompassin valmistelussa tunnistettiin siruteknologian kasvava merkitys ja mahdollisuudet. Taustalla oli myös vahva poliittinen aloite, kun Nokia, Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki, VTT ja Espoon kaupunki tekivät yhteisen Siruja Suomesta -esityksen.
– Halusimme nostaa aiheen vahvasti kansalliseen poliittiseen keskusteluun ja pohtia, voisiko tämä olla meille uusi kasvun lähde tulevaisuudessa, kertoo ohjelman johtaja Petri Räsänen Business Tampereelta.
Sirut kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden ytimessä
Räsäsen mukaan siruteknologia on lähes kaiken kasvavan liiketoiminnan perusta niin globaalien jättien kuin Nokian ja Ericssoninkin menestyksen taustalla. Samalla kyse on huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta.
– Jos siruja ei ole saatavilla, mikään ei toimi. Eivät tuotteet, laitteet eivätkä yhteiskunnat, Räsänen kiteyttää.
Siruja Tampereelta -ohjelma on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa on rakennettu Suomen siruosaamiskeskuksen toimintaa, valmisteltu pilotointilinjaa, vahvistettu EU-yhteistyötä ja luotu yhteyksiä kansainvälisiin keskittymiin. Seuraavaksi fokus siirtyy teollisiin investointeihin ja yritystoiminnan kasvattamiseen.
Investointi tulevaisuuteen
Siruohjelma on Räsäsen mukaan ennen kaikkea tulevaisuusinvestointi. Tällä hetkellä siruteknologian parissa työskentelee Tampereella noin tuhat henkilöä, ja jo nyt alueelle on kohdistunut satojen miljoonien investointeja. Alan työpaikkojen määrä on vähintään kaksinkertaistunut.
– Tämä on ehdottomasti tulevaisuusinvestointi. Investointi uusiin kasvumahdollisuuksiin ja uusiin korkean arvonlisän työpaikkoihin, Räsänen sanoo.
Räsäsen visio Tampereesta on kunnianhimoinen:
– Tavoitteemme voi kiteyttää kolmeen asiaan: uutta luova ja kansainvälisesti vetovoimainen tutkimus- ja kehitystoiminta, vahva suunnittelun ekosysteemi sekä teollisen mittakaavan valmistus.
Yliopisto tuo osaamisen ja tutkimuksen näkökulman
Tampereen yliopiston vararehtori Jarmo Takala korostaa, että Tampereella on vuosikymmenten kokemus mikroelektroniikan tutkimuksesta ja sirusuunnittelusta.
– Meillä on osaamista ja yhteistyöperintöä, jota ei synny hetkessä. Tampereelle on rakentunut vahva ekosysteemi, jossa koulutus, tutkimus ja yritykset kulkevat rinnakkain, Takala sanoo.
Osaajapula jarruttaa kasvua
Yliopistolla on merkittävä rooli osaajien kouluttajana. Takalan mukaan sirusuunnittelijoita valmistuu vuosittain kymmeniä, mutta kysyntä on moninkertainen.
– Osaajapula on tällä hetkellä merkittävä haaste. Käytännössä kaikki valmistuvat työllistyvät heti, ja työpaikkoja olisi enemmän kuin mihin pystymme vastaamaan, hän kertoo.
Takala näkee siruteknologian kehityksen paitsi paikallisena myös eurooppalaisena kysymyksenä. EU:n Chips Act -ohjelma ja suunnittelualustat avaavat uusia mahdollisuuksia, joihin suomalaisilla toimijoilla on Tampereen kautta vahvat lähtökohdat.
– Voimme rakentaa kasvua vain, jos koulutus, tutkimus ja yritykset pelaavat samaan maaliin. Siruja Tampereelta -ohjelma tarjoaa siihen loistavan alustan, hän summaa.
Nokia kehittää Tampereella maailman vaativimpia siruja
Nokia Tampereen teknologiakeskuksen johtaja Petri Ahokas muistuttaa, että ilman siruja ei olisi digitaalista yhteiskuntaa, 5G-verkkoja tai kehittyvää 6G:tä. Nokia Tampereen tuotekehitysyksikkö on jo vuosikymmeniä kehittänyt järjestelmäpiirejä, aiemmin matkapuhelimiin ja nykyisin matkapuhelinverkkoihin.
– Kun puhutaan siruista, puhutaan käytännössä kaikesta ympärillämme olevasta teknologiasta. Nokian kannalta ne liittyvät suoraan siihen, miten rakennamme seuraavan sukupolven verkkoja ja mahdollistamme digitaalisen talouden, Ahokas sanoo.
Nokia on panostanut siruteknologiaan jo yli kymmenen vuoden ajan, ja panostus on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.
– Jo 2010-luvun alussa näimme, että järjestelmäpiirit tarjoavat kustannustehokkaan ja teknisesti ylivoimaisen tavan käsitellä miljardeja operaatioita sekunnissa. Olemme kulkeneet määrätietoisesti sitä polkua, ja tulokset näkyvät nyt, Ahokas kuvaa.
Monikulttuurinen osaajayhteisö
Siruteknologia on muuttanut Nokian Tampereen toimintaa merkittävästi myös osaajien näkökulmasta. Viime vuosina Tampereelle on palkattu satoja uusia -asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.
– Tämä on äärimmäisen vaativaa teknologiaa, jonka osaamiseen tarvitaan vuosien koulutus ja kokemus. Siksi olemme rakentaneet monikulttuurisen työyhteisön, jossa on noin 40 kansallisuutta, Ahokas kertoo.
Samalla Tampereen yliopiston kanssa kehitetty yhteistyö ja erikoistunut koulutusohjelma varmistavat, että osaajapolku paikallisesta koulutuksesta yritysmaailmaan toimii saumattomasti.
Tulevaisuus vaatii jatkuvaa panostusta
Ahokas näkee Tampereen aseman vahvistuvan entisestään, mutta varoittaa liiasta tyytyväisyydestä.
– Olemme tällä hetkellä Euroopan eturintamassa, mutta se ei riitä, jos jäämme paikoilleen. Tarvitaan jatkuvaa aktiivisuutta ja yhteistä tahtoa kehittää osaamista ja investointeja, jotta pysymme kilpailun kärjessä, hän korostaa.
Teksti Jenna Auranaho