Tampereen siruohjelman johdolla Suomeen on perustettu siruosaamiskeskus FiCCC, joka vauhdittaa teollisuuden ja muiden alojen digitalisaatiota siruteknologian avulla. Osaamiskeskus tukee kilpailukykyisten sirujen kehittämistä eri toimialojen tarpeisiin ja lisää sirujen kysyntää.
FiCCC yhdistää osaajat eli toimii porttina suomalaiselle siruteknologialle laajempaan eurooppalaiseen siruekosysteemiin ja vauhdittaa samalla niin Suomen kuin Euroopankin puolijohde-alan kasvua sekä kilpailukykyä.
Siruosaamiskeskus FiCCC on osa eurooppalaista innovaatioihin keskittyvää osaamiskeskusten verkostoa. FiCCC:n pääkonttori on Tampereen yliopiston Kampus Areenalla. Yliopisto on mukana EU:n suunnittelualustan kehittämisessä ja kouluttaa valtaosan Suomen sirusuunnittelijoista.
– FiCCC toimii keskeisenä palvelupisteenä, joka helpottaa suomalaisten sidosryhmien pääsyä paitsi suomalaiseen puolijohdeosaamiseen, myös sirupilottilinjoihin, suunnittelualustaan, eurooppalaiseen osaamiskeskusten verkostoon sekä muihin eurooppalaisiin aloitteisiin. Tavoitteena on varmistaa, että puolijohdeteknologioista kiinnostuneilla suomalaisilla on sujuva pääsy ja yhteydet kaikkiin asiaankuuluviin eurooppalaisiin palveluihin ja tukeen, keskuksen johtajana tammikuussa aloittanut, puolijohdefysiikkaa ja mikroelektroniikkaa Tampereen yliopistossa aikanaan opiskellut Pasi Pylväs tiivistää.
Samanaikaisesti FiCCC toimii rajapintana muille kuin suomalaisille sidosryhmille ja suomalaiselle asiantuntemukselle; se ohjaa käyttäjiä, jotka voivat hyötyä Euroopan ja maailman tasolla ansioituneesta suomalaisesta huippuosaamisesta.
FiCCC:n konsortioon kuuluu neljä suomalaista yritystä: Kvanttiteknologioihin ja mikroelektroniikkaan erikoistunut Kvanttinova Espoosta, fotoniikkaan erikoistunut Photonics Finland -teknologiaklusteri, sirusuunnitteluun ja liiketoimintakehitykseen erikoistunut BusinessOulu sekä koordinaattoritahona toimiva Tamlink.
– Konsortio kattaa maantieteellisesti varsin kattavasti ne alueet, joilla tämän teknologian osaamista, tutkimusta ja yritystoimintaa on ollut jo entuudestaan, Pasi Pylväs sanoo.
Ala tunnetuksi, teollisuus kasvuun
Siruosaamiskeskuksen rooli kehittyy koko ajan toiminnan myötä.
– Jokaisella Euroopan osaamiskeskuksella on vähän erilainen rooli maasta ja konsortiosta riippuen. Meillä on kaupallisempi lähestymiskulma monen muun maan keskuksiin verrattuna. Pyrimme löytämään yrityksille enemmän hyötyjä kaikesta siitä tutkimuksesta ja hyvästä työstä, jota yliopistot tekevät, Pasi Pylväs kuvaa.
– Kaikkien osaamiskeskusten tavoitteena on pyrkiä kasvattamaan oman maansa puolijohdeteollisuutta. Kukin tekee sen omalla tavallaan.
Yliopistoja FiCCC palvelee muun muassa tekemällä alaa tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi opiskelijoiden näkökulmasta. Toki tästä hyötyvät myös yritykset.
Käynnistysvaiheen tähän asti suurimpana onnistumisena Pylväs pitää luottamuksen rakentumista.
– Siitä kaikki lähtee. Yhteistyön käynnistyminen vaatii luottamuksen aikaansaamista. Olemme onnistuneet luomaan hyvät yhteydet yliopistoihin esimerkiksi hankevalmistelussa ja yrityskumppanien haussa. Konsortio helpottaa tässä suunnattomasti.
Osaamiskeskuksen käytännön toimintojen vaikutukset konkretisoituvat hitaammin esimerkiksi yritysten ja hankkeiden onnistumisina.
Korkean tason osaamista kapealla sektorilla
Tampereen seudulla on globaalia huippuosaamista erityisesti järjestelmäpiirien suunnittelussa ja yhdistelmäpuolijohteisiin perustuvien optisten sirujen kehityksessä ja valmistuksessa. Taustalla on muun muassa yliopiston tutkimustoiminta ja tiivis yhteistyö yritysten kanssa.
– Meidän haasteemme on, että osaamisemme yliopistotasolla on uniikkia hyvin eksakteilla, kapeilla sektoreilla. Ehkä se jää globaalisti jotenkin piiloon, Pasi Pylväs toteaa.
Siruteknologian ympärille tulee muodostua kestävä ekosysteemi, joka optimaalisessa tapauksessa ruokkii itse itseään, ja jossa kansallisen ja EU-tason rahoituksen merkitys olisi maltillisempi kuin tällä hetkellä.
– Ekosysteemi olisi tasapainoinen yliopistojen sekä pk- ja isojen yritysten muodostama järjestelmä, jonka ympärille syntyisi tasaiseen tahtiin uusia yrityksiä ja joka houkuttelisi uutta osaamista. Järjestelmä tukisi paikallisia, tärkeitä taloussektoreita ja samaan aikaan kasvattaisi suomalaista puolijohdeteknologian vientiä ulkomaille.
Teksti ja kuva Jari Runsas