Lentokenttäasiantuntija Max Hirsh kommentoi Tampere-Pirkkalan lentokentän tulevaisuutta Aamulehdessä 3.10.2025. Artikkelia on hyvä täydentää sotilaan näkökulmasta.
Monista Nato-maista poiketen, Suomessa on integroitu järjestelmä, jossa sotilas- ja siviilitoimijat toimivat yhdessä sekä ilmatilassa että lentokentillä. Finavia Oy vastaa palveluiden tuottamisesta ja lentotoimintaa johtavat yhdessä siviili- ja sotilaslennonjohtajat. Malli on kansantalouden kannalta paras vaihtoehto, mutta Finavian ja Ilmavoimien välillä esiintyy ajoittain luonnollista kitkaa kustannuksista ja poikkeusoloihin varautumisesta.
Paikallistasolla yhteistyö toimii erinomaisesti. Pirkkalassa sotilaat toimivat kentän eteläpuolella ja siviilit pohjoispuolella. Lennonjohtajana voi toimia joko Ilmavoimien tai Fintrafficin henkilöstö. Ilmavoimien toiminta-aikana pelastuspalvelu järjestetään yhteistyössä Finavian kanssa, joka vastaa lentokentän infrastruktuurista ja talviaurauksesta myös sotilasalueella. Lentoasemalla on ollut lainassa Ilmavoimien paloauto pelastuspalvelun turvaamiseksi ja suuret sotilaskoneet käyttävät joustavasti siviilipuolen palveluita.
Lentokentän operointikykyä on parannettu yhteistoiminnassa Huoltovarmuuskeskuksen, Finavian ja Puolustusvoimien kanssa. Esimerkiksi rullaustietä on pidennetty parantamaan siviilioperointia ja turvaamaan sotilaille varakiitotie. Sotilaspuolelle on rakennettu rahtiplatta, joka mahdollistaa vaarallisen tai sensitiivisen rahdin turvallisen purkamisen ja lyhentää sotilaskoneiden pysäköintiä siviilipuolella. Pirkkalaan luotiin yhtenä ensimmäisistä siviililentoasemista maailmassa menetelmät miehittämättömien sotilasilma-alusten operointiin keskikokoisille MQ-9 ja suurille RQ-4 koneille. Sotilaat pystyvät käyttämään myös pieniä drooneja lentokentän alueella.
Tampere-Pirkkala nähdään erittäin tärkeänä Naton tukikohtana tulevaisuudessa. Kuriositeettina; Natolla ei ole yhtään omaa tukikohtaa. Pirkkalan sijainti on maanpuolustuksen kannalta tärkeä: sotilaat tarvitsevat kenttää operointiin ja yhdessä siviilitoimijoiden kanssa logistiikkaan ja henkilöstön kuljettamiseen. 24/7 kenttänä se mahdollistaa lentämisen ja varakenttätoiminnot jokaisena hetkenä. Toistaiseksi tukikohdassa operoi Suomen ilmavoimat koko kalustokirjollaan. Tilapäisesti siellä toimivat monikansalliset joukot omalla kalustollaan, ja poikkeusoloissa tukikohtaa voidaan käyttää tarpeen mukaan minkä tahansa joukon toimintaan. Jää nähtäväksi, saammeko kentälle pysyvää Naton toimintaa. Tällä hetkellä pysyvä läsnäolo rajoittuu kahteen tukikohtaan: Geilenkircheniin (Naton valvonta- ja johtokoneet) ja Sigonellaan (Naton tiedustelukoneet). Sigonellan suuret droonit vierailivat kesällä Pirkkalassa ja toiminta sujui erinomaisesti – palaute oli erittäin positiivista! Mikäli uusi pohjoinen tukikohta toteutuu, Pirkkala on vahva ehdokas sen sijainniksi.
Kentän ja palveluiden kehittämiseksi tarvitaan rohkeutta toteuttaa Maakuntakaava 2040:n mukainen toisen kiitotien rakentaminen. Tämä parantaisi lentoturvallisuutta, tehostaisi operointia sekä mahdollistaisi miehittämättömien ilma-alusten määrän kasvun ja tehokkaan toiminnan Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, kuten Hirch esitti. Luonnollisesti tuen kaikkia ponnisteluja lentoaseman kaupallisen toiminnan kehittämiseksi lisäämällä suoria kansainvälisiä ja kotimaisia lentoyhteyksiä, sillä ne parantavat ja nopeuttavat meidän jokaisen matkustamista.
J-P Keränen
kenraalimajuri res