Pirkanmaan talous näyttää taas hetken vetävän henkeä. Tämän vuoden talouskatsaus kertoo, että maakunnan toimialojen liikevaihto laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,4 prosenttia, kun koko maassa kasvua oli prosentin verran.
Ero ei ole dramaattinen. Samankaltainen tilanne on nähty usein aiemmin. Kasvumme alkaa myöhemmin, mutta toisaalta kestää hiukan pidempään.
Yksityisen sektorin liikevaihtotietoja katsoessa niitä voi tulkita pessimistisesti, mutta kaikki perusteet myös optimistiseen tulkintaan ovat olemassa. Yritän tässä pääkirjoituksessa jälkimmäistä.
Rakentamisen pitkään jatkunut lasku on pysähtynyt ja kääntynyt jopa pieneen kasvuun. Viestit asuntorakentamisesta eivät ole vielä kovin rohkaisevia, mutta ainakin infrarakentaminen on liikkeellä. Paremmat ajat sillä sektorilla voivat vetää myös kemikaali- ja kumituoteteollisuuden paremmalle uralle. Moni yritys tuolla toimialalla on sidoksissa rakennusteollisuuteen.
Kauppakamarin jäsenistön piirissä yritysten viestit ovat talouskatsauksen historialukuja rohkaisevampia. Jäsenistä 40 prosenttia kertoo kasvattavansa liikevaihtoaan tänä vuonna. Rekrytointitarpeet eivät varsinaisesti ole vielä hyvällä tasolla, mutta silti meillä on enemmän jäseniä, jotka uskovat kasvattavansa työvoiman määrää eikä laskevansa sitä. Vientiyritysten näkymä on myös vakaa. Sekä Tampereen kauppakamarin että muiden analyytikoiden kyselyt ovat viestineet vahvistuneesta tilauskannasta jo jonkin aikaa.
Tässä ajassa ehkä suurimmat haasteet ovat hiukan poikkeuksellisesti palvelusektorilla. Kuluttajien luottamus on ennätysheikko. Korkeat korot ja viime vuonna tehty arvonlisäveron korotus ovat yhdessä syöneet ostovoimaa ja jarruttaneet taloutta hetkenä, jolloin kysynnän olisi suonut kasvaa. Moni yrittäjä puhuu odottavasta tunnelmasta – tehdään vain pakollista, kunnes näkymä kirkastuu. Sellainen ajattelu on pitkään kestäessään myrkkyä taloudelle.
Pirkanmaan vahvuus on ollut aina sen uudistumiskyvyssä – siinä, että vaikeinakin aikoina on löydetty uutta kasvua. Vetytalous, puolustusteollisuus, tekoäly ja datatalous tarjoavat nyt uusia avauksia elinvoimalle. Mutta potentiaali ei riitä, elleivät päätöksenteko ja rahoitusjärjestelmä kykene vastaamaan niihin.
Pirkanmaan talous on aina ollut kokoaan suurempi. Sen menestys on ollut seurausta yhteistyöstä, jossa yritykset, julkinen sektori ja oppilaitokset ovat vetäneet samaan suuntaan.
Tällä reseptillä pärjäämme jatkossakin.
Markus Sjölund
Johtaja
Tampereen kauppakamari