Purson profiileita käytetään esimerkiksi kerrostalojen ja kauppojen ovissa, kuorma-auton takapuskurin alaosassa, tukkirekan lavan tukikaarissa, kodin vaatekaappien liukuovien ala- ja yläosan listoissa, Molokin jätesäiliöiden sisäkehikossa. Valaistusratkaisuja on käytössä teollisuushalleissa, myymälöissä ja liikunta- ja pysäköintitiloissa. Kuva Purso/Olli-Pekka Latvala
Purso Oy:n 60-vuotisjuhlien aattona toimitusjohtaja Jussi Aro miettii yrityksen matkaa seuraaville vuosikymmenille: pitää olla ajan hermolla sekä kasvaa ja investoida kannattavasti.
– Olen ollut toimitusjohtajana kohta 10 vuotta. Joka vuosi olemme päivittäneet strategiamme, emme ole tehneet isoja mutkia ja olemme skarpanneet koko ajan. Tavoite on kannattava kasvu lisäämällä tuotannon jalostusarvoa omien järjestelmien tai tuotteiden avulla. Uskon, että samoilla linjoilla mennään seuraavatkin 60 vuotta. Viennin osuutta haluamme lisätä, se on luontainen kasvusuunta.
Talous menee ylös ja alas, mutta Aro sanoo, että Pursossa ei laskunkaan aikana tai kilpailun kovetessa jäädä voivottelemaan, vaan kääritään hihat.
– Tärkeää on myös, että suhteemme asiakkaisiin, toimittajiin ja alihankkijoihin ovat pitkäaikaisia, eteenpäin mennään yhdessä.
Mitä merkitystä on sillä, että Purso on perheyritys, Ollilan perheen perustama ja omistama kokonaisuus?
– On iso asia, että yrityksellä on kasvolliset omistajat, jotka ymmärtävät yrityksen bisnestä, sitä, mitä ollaan tekemässä. Se tuo yrityksen kehittämiseen erilaista lisäarvoa kuin passiiviset omistajat, jotka toivovat vain saavansa mahdollisimman runsaat osingot. Perheyrityksessä omistajalle on tärkeämpää, miten yrityksellä menee kuin miten itsellä menee. Mutta perheyrityksessä on ihan yhtä kovat tulostavoitteet kuin pörssiyhtiössäkin. Se on ainoa tapa turvata yrityksen kehittyminen.
Isoimpia päätöksiä viime vuosina ovat olleet valaistusratkaisujen kehittäminen alumiiniprofiilien rinnalle ja Nedal Aluminiumin osto Hollannista.
Toimitusjohtaja Jussi Aro arvioi Purson iskukyvyn olevan parempi kuin koskaan ja tuotteitakin on enemmän kuin koskaan. Aron käsissä on nurmikonsuoja esimerkiksi urheilustadioneilla järjestettäviä konsertteja varten. Suoja kootaan paloista, ja kokonaisuus on myös kerättävissä rullalle. Kuva Annikaisa Knuutila
Uudistumisen valossa
Purson valaisinliiketoiminta sai sysäyksen henkilöstön ideasta. Aro naurahtaa, että kun valaistusidea esitettiin, ensin kävi mielessä, että älkäähän nyt…
– Ideaa ei kuitenkaan ammuttu alas, vaan alettiin perehtyä asiaan ja punainen lanka löytyi nopeasti. Emme pelänneet virheitä – ja muutama tehtiinkin. Purson kulttuurissa kannustetaan ihmisiä tekemään uusia juttuja, kehittämään ideoita ja löytämään uusia teollisia alueita. Valaistus liittyy rakentamiseen, joka on meille tuttua. Meillä keksittiin yhdistää led-valo alumiiniprofiiliin, joka toimii samalla jäähdyttimenä – eli valonlähteen lämmönhallinta paranee.
Valaistuksessa edettiin pikkuhiljaa, step-by-step.
– Tiettyjä alueita piti opiskella, rekrytoitiin osaamista ja etsittiin kumppaneita. Tarvittiin valaistussuunnittelijaa, arkkitehtiä, teollista muotoilijaa, sähkön asiantuntijaa. Satsattiin paljon henkisiä voimavaroja ideointiin ja partneriverkoston luomiseen – resursseina monia ihmistyövuosia ja miljoonia euroja. Mutta ei ole kaduttanut yhtään.
Tärkeintä uudistumisessa Aron mielestä on aito halu ja innostus kehittää ja kehittyä sekä kyky satsata siihen.
Kolmenkulma odottaa
Kolmenkulmasta ostettiin tontti vajaa kaksi vuotta sitten tarkoituksena rakentaa sille tehdas valaistusjärjestelmätuotantoa varten. Nyt sen rakentaminen kuitenkin saa odottaa.
– Tehdas on suunniteltu valmiiksi, mutta vuosi sitten rakentamisen suhdanne oli niin huipussaan, että rakentaminen olisi tullut kalliimmaksi kuin ajattelimme. Samaan aikaan alkoi myös Nedalin ostoprosessi, emmekä halunneet kahta isoa projektia päällekkäin. Nyt taas rakentaminen on selvästi hiljentynyt, joten valaistustehtaan tuotteiden kysyntäkään ei ole huipussaan. Pärjäämme toistaiseksi Siuron tehtaalla. Meillä on täällä kaikkiaan viisi hehtaaria katettua tilaa – tosin ääriään myöten täynnä, Aro naurahtaa.
Kolmenkulman tontti on aivan Porin ja Vaasan teiden ison liikenneympyrän tuntumassa, ja yksi paikan ansio aikanaan on näkyvyys. Purson tehtaat Siurossa ovatkin vähän syrjemmässä.
– Me myymme suoraan yrityksille, emme kuluttajille, joten markkinointimielessä sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä. Mutta brändimielikuvan ja työvoiman saatavuuden kannalta näkyvyys on tärkeää.
Valaistuksen myyjät Tuomas Arha (vas.) ja Mika Lehtonen juhlatunnelmissa. – Valaistusliiketoiminnasta odotetaan kasvua, ja jo nyt sillä on ollut suuri merkitys yritysbrändin nykyaikaistamisessa, toimitusjohtaja Jussi Aro sanoo. Kuva Purso/Olli-Pekka Latvala
Siuro, Trump ja Amazon
Siuron alumiinilaakso näyttää elävän omassa rauhassaan, mutta maailmanpolitiikan arkipäivä ulottuu sinnekin. Erityisen huolissaan Aro on Saksan talouden nopeasta heikkenemisestä. Brexit on oma päänsärkynsä. Siurossa – ja alumiinin tuotantoketjussa – tuntuivat keväällä 2018 myös esimerkiksi Yhdysvaltojen pakotteet venäläistä Oleg Deripaskaa vastaan.
– Deripaskan yhtiö Rusal tuottaa 10 prosenttia maailman alumiinista. Kun siltä suljettiin Euroopan ja USA:n markkinat, markkinoilla tuli pulaa alumiinista ja hinnat nousivat. Meidänkin oli reagoitava heti, sillä kolmen päivän hinnankorotus tarkoitti meillä viikkomyynnissä 200 000 euroa. Lopulta vaikutukset jäivät lyhytaikaisiksi.
Pelko alumiinipulasta aiheutti raaka-aineen hinnannousun jo talvella 2018, kun Amazonilla sijaitsevan ison alumiinintuottajan Norsk Hydron tehtaalta pääsi tulvan mukana lietettä ympäristöön ja Brasilian viranomaiset panivat tehtaan käyttökieltoon.
Aro sanoo, että alumiinin käyttö lisääntyy joka vuosi, esimerkiksi uudempia kohteita ovat autot ja aurinkopaneelien kehikot ja alustat.
– Alumiini on luja ja kevyt. Sen erityisominaisuuksia ovat muovailtavuus ja valmistettavuus, sitä voidaan pursottaa. Etuna on myös helppo kierrätettävyys, alumiini ei häviä eikä kulu käytössä, se voidaan sulattaa ja muotoilla uudeksi tuotteeksi. Sen korroosionkestävyys on hyvä. Se on huono lämmöneriste, mutta sillä on hyvä lämmön- ja sähkönjohtavuus.
– Tekninen yleisosaaminen on paras tae sille, että pystyy omaksumaan tuotantomme erityispiirteet, sanoo Jussi Aro.
Työn oppimista työssä
Työvoiman saatavuutta Purso turvaa yhteistyöllä oppilaitosten kanssa kaikilla tasoilla ammattikoulusta yliopistoon. Kesäisin työharjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä otetaan 30–40.
– Aika harvaan hommaan saamme valmiita ammattilaisia. Tuotantoteknologiamme on omanlaistaan. Tekninen yleisosaaminen on paras tae sille, että pystyy omaksumaan tuotantomme erityispiirteet. Osaamisen kartuttaminen on vahvasti oppimista työn tekemisen lomassa.
Arolla, kuten valmistavan teollisuuden johtajilla yleisemminkin, on huoli käsistään taitavien tekijöiden määrän vähenemisestä.
– Tuntuu, että ajatus tehtaassa työskentelemisestä on nykypäivän suomalaisnuorille käsittämättömän vieras. Uskon, että työperusteinen maahanmuutto lisääntyy. Olemme toistaiseksi pystyneet suht hyvin rekrytoimaan työntekijöitä, mutta emme mekään saa kaikkia tarvitsemiamme. Mielellään otamme tekijöitä maakunnan kylistä, joista tulee monitaitoisia, käteviä ja työtä tekemään tottuneita nuoria.
Esko Ollila perusti Suojapinta Oy:n vuonna 1959, ja vuonna 1972 yritys muutti nimensä Purso Oy:ksi. Samalla aloitettiin työt ensimmäisellä pursotuslinjalla. Nyt Siurossa on katettua tilaa viiden hehtaarin verran. Kuva Purso
Purso Oy
– alumiiniprofiilit ja -komponentit, rakennusjärjestelmät ja SNEP-valaistusjärjestelmät talon- ja koneenrakennusteollisuudelle, kuljetus- ja sähkötekniikkaan, elektroniikkaan
– liikevaihto 92 miljoonaa euroa (2018)
– työntekijöitä noin 300
– sulatto Ikaalisissa, profiilituotanto Siurossa, konepaja Tervajoella.
Purso Group
– Purso Oy, Nedal Aluminium, Purso AluCool, Purso Heat Oy
– liikevaihto 170 miljoonaa euroa (2018)
– työntekijöitä 550
– Suomeen myynnistä jää 60 prosenttia.
Teksti Annikaisa Knuutila