Hiljattain lausunnoilla ollut Väyläviraston uusi ohjelmakokonaisuus kokoaa perusväylänpidon, suunnittelun ja investoinnit aiempaa selkeämmin yhteen. Suomen liikenneverkon kehittämisessä tavoitteista ei ole pulaa. Samalla ohjelmakokonaisuus tekee näkyväksi Pirkanmaalla jo pitkään tunnetun ongelman: suunnitelmia tehdään, mutta vaikuttavat hankkeet etenevät liian harvoin toteutukseen.
Tampereen kauppakamari korosti lausunnossaan liikenneinvestointien vaikuttavuutta. Kun rahaa on vähän, investointeja pitää priorisoida yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn, liikennemäärien, kansainvälisen saavutettavuuden, huoltovarmuuden ja liikenneverkon toimintavarmuuden perusteella.
Pirkanmaan tilanne on nurinkurinen. Maakuntaan kohdistuu noin 18 prosenttia käynnissä olevan tiesuunnittelun rahoituksesta ja suunnittelukohteiden toteutuskustannuksista noin neljännes. Investointiohjelman tieinvestointien rahoituksesta Pirkanmaan osuus on kuitenkin vain noin neljä prosenttia. Maakunnassa ei siis ole pulaa tunnistetuista tarpeista. Pullonkaula on siirtymisessä suunnittelupöydältä työmaalle.
Konkreettisin esimerkki on valtatie 12:n Alasjärvi–Huutijärvi-väli. Se on yksi maan vilkkaimmista rahoittamattomista kaksikaistaisista valtatieosuuksista, ja hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,9. Sen toteuttaminen pitäisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Samalla valtatie 3:n seuraavia kehittämisvaiheita on vietävä eteenpäin ja Pääradan kapasiteetista ja toimintavarmuudesta huolehdittava.
Pirkanmaan toimijoiden viesti ei ole uusi. Jo aiemmilla lausuntokierroksilla alueelta on vaadittu liikennepolitiikkaan nykyistä vahvempaa strategisuutta, pitkäjänteisyyttä ja tietopohjaisuutta. Liikennejärjestelmän kehittämisen pitäisi perustua selkeisiin valtakunnallisiin valintoihin ja investointien priorisoinnin niiden vaikuttavuuteen. Pelkkä hyvä tietopohja ei riitä, jos se ei ohjaa päätöksentekoa.
Maakunnan toimijoiden lausunnoissa korostui yhteinen viesti myös kansainvälisestä saavutettavuudesta. Tampereen asema valtakunnallisena liikenteen solmuna haluttiin tunnistaa vahvemmin TEN-T-verkossa ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman asemaa vahvistaa. Pirkanmaan liitto muistutti, ettei Tampere-Pirkkala ole vain maakuntakenttä. Sen merkitys liittyy globaaliin liiketoimintaan ja yhteyksiin kansainvälisiin lentoliikenteen solmukohtiin.
Viidessä vuodessa maailma on muuttunut. Suomen ulkomaankauppa on suuntautunut entistä vahvemmin länteen, turvallisuusympäristö on muuttunut ja huoltovarmuuden sekä sotilaallisen liikkuvuuden merkitys on kasvanut. Toimivan liikenneverkon arvo on pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Samalla Suomen on hyödynnettävä nykyistä määrätietoisemmin TEN-T-verkon ja EU:n CEF-rahoituksen mahdollisuuksia.
Pirkanmaalla ei tarvita enää uutta kierrosta sen todistamiseksi, että liikenneverkon pullonkaulat ovat olemassa. Ne on tunnistettu, niiden vaikutukset tunnetaan ja monien hankkeiden suunnitelmat ovat pitkällä. Seuraavaksi tarvitaan päätöksiä.
Liikenneinfra ei ole vain julkinen menoerä. Se on investointi yritysten kilpailukykyyn, työmarkkinoiden toimivuuteen, huoltovarmuuteen ja kansantalouden tuottavuuteen. Suomen keskeisessä liikenteen solmukohdassa tehtyjen investointien hyödyt eivät pysähdy Pirkanmaan maakuntarajalle.
Markus Sjölund
Johtaja
Tampereen kauppakamari