Monissa tiimeissä on runsaasti osaamista, mutta keskustelu on kapeaa ja siiloutunutta. Arki ohjaa puhumaan ensisijaisesti tekemisestä, kun taas ajattelu, oppiminen ja ihmissuhteet jäävät helposti sivuun.
Tiimeissä keskeinen kysymys ei ole vain mitä osaamme, vaan mistä meillä on tapana puhua ja mistä ei. Arjen keskustelut rakentavat huomaamatta sen kehikon, jossa tiimin ajattelu, päätöksenteko ja vastuunotto tapahtuvat.
Monessa tiimissä aika ja huomio kohdistuvat vahvasti tekemiseen, tavoitteisiin ja raportointiin. Tämä on usein välttämätöntä ja perusteltua. Samalla keskustelut oppimisesta, yhteistyöstä, jännitteistä ja työn kokemuksellisesta puolesta jäävät helposti taka-alalle. Kun näille teemoille ei ole paikkaa tiimin “lukujärjestyksessä”, ne eivät katoa, vaan alkavat vaikuttaa taustalla.
Tunnetoimijuus syntyy siitä, mitä tiimissä on lupa käsitellä
Tiimin tunnetoimijuus ei ole yksilöiden ominaisuus, vaan tiimin yhteinen toimintatapa. Se rakentuu siitä, mihin tiimi pysähtyy ja mitä se ohittaa arjen rutiineissa.
Tunnetoimijuus näkyy esimerkiksi siinä, mihin asioihin palavereissa pysähdytään ja mitkä ohitetaan ajanpuutteeseen vedoten. Se näkyy siinä, käsitelläänkö kokemuksia vai ainoastaan tuloksia, puhutaanko yhteistyöstä vai oletetaanko sen sujuvan itsestään. Se näkyy myös siinä, nostetaanko jännitteitä näkyviksi vai annetaanko niiden ohjata toimintaa hiljaisesti taustalla.
Tunnetaidot ovat yksilöiden kykyjä.
Tunnetoimijuus on tiimin kyky toimia tunteiden kanssa yhteisen työn hyväksi.
Kun puhumisen rakenne on kapea, myös vastuu kapenee
Kun tiimin keskustelut painottuvat lähes yksinomaan tekemiseen ja tavoitteisiin, syntyy helposti ilmiö, jossa samat henkilöt ajattelevat ääneen ja dialogi jää toteutumatta. Päätöksiä tehdään, mutta ajattelu jää pinnalliseksi ja oppiminen ohueksi.
Tällöin tiimi ei pysähdy tarkastelemaan, mitä tilanteista opittiin tai miten ne vaikuttivat yhteistyöhön. Taustalla ei useinkaan ole haluttomuus, vaan rutiinit ja rakenteet, jotka eivät kutsu tätä ajattelua esiin.
Tunnetoimijuus näkyy siinä, mitä tiimi tekee toistuvasti
Tiimin tunnetoimijuus ei ole tunnetta eikä se ole hyvä tai huono ilmapiiri. Se on kykyä toimia tunteiden kanssa yhteisen työn palveluksessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tiimissä sanoitetaan kokemuksia sen sijaan, että ne ohitettaisiin kiireen varjolla. Jännitteitä nostetaan esiin ennen kuin ne alkavat ohjata toimintaa. Epäonnistumisia tarkastellaan oppimisen näkökulmasta eikä vain selitysten kautta. Erimielisyys laajentaa ajattelua sen sijaan, että keskustelu kaventuisi. Tiimin jäsenet kokevat vastuuta tuoda keskusteluun uusia näkökulmia ja uskaltavat tuoda esiin keskeneräisiä ajatuksia.
Mistä tunnetoimijuuden puute tunnistetaan?
Tunnetoimijuuden puute ei useinkaan näy avoimina konflikteina tai huonona ilmapiirinä. Useammin se näkyy siinä, mitä jää tapahtumatta.
Keskustelut etenevät tehokkaasti, mutta ilman yhteistä reflektointia. Samat teemat palaavat, mutta oppiminen jää ohueksi.
Tunnetoimijuus on tiimin potentiaalin käyttövoima
Tunnetoimijuus määrittää, miten tiimi käsittelee epävarmuutta, ristiriitoja ja muutosta. Se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka laajasti tiimi ajattelee, miten vastuu jakautuu ja kuinka kestävällä tavalla työ kuormittaa.
Ilman tunnetoimijuutta tiimi nojaa yksilöiden ponnisteluun. Kun tunnetoimijuutta on, tiimi kykenee jakamaan ajattelua, vastuuta ja kuormaa.
Tiimin tunnetoimijuus on käyttövoima sille, mihin kaikkeen tiimi pystyy. Puheen kaventuminen ei ole viestintähaaste, vaan merkki siitä, että ajattelu on jo kaventunut.
Virpi Ojakangas
Ojakangas Coaching Oy