Käänne kohti hiilineutraaliutta koskettaa lähes kaikkia yrityksiä


Pirjo Virtanen, Greenstep Oy.

Euroopan unionin vuonna 2019 julkistama vihreän kehityksen ohjelma muuttui ajankohtaiseksi viime vuonna. Kaikki 27 jäsenmaata sitoutuivat tekemään EU:sta ilmastoneutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Talous ja yhteiskunta ovat suuressa murrosvaiheessa. EU Fit for 55 -lainsäädäntöpaketista on odotettavissa muutoksia usealle toimialalle. Uusien autojen päästöjä pyritään vähentämään 55 prosenttia vuoteen 2030 ja sata prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tieliikenne saattaa tulla mukaan päästökauppaan.

Teollisuudessa keskitytään puhtaisiin teknologioihin. Kolmas teollinen vallankumous tuo uusia mahdollisuuksia, ja monilla aloilla on edessä myös hiilen hinnoittelu ja hiilitullit.

Energia-ala on kenties suurimmassa murroksessa. Tavoite on, että uusiutuvan energian osuus on 40 prosenttia vuonna 2030. Energiatehokkuuden parantaminen auttaa päästövähennyksissä.

Rakennusalalla vaikuttamisen mahdollisuudet ovat monipuoliset. Hiilineutraalius edellyttää rakennusten kunnostamista ja uusiutuvan energian käyttöä.

Euroopassa keskustelunaiheeksi ovat nousseet myös tuet energiaköyhyyden torjuntaan. Luonnon näkökulmasta tärkeitä teemoja ovat muun muassa luonnon monimuotoisuus ja hiilen sitominen, sillä Euroopan-laajuisesti tarvitaan 310 miljoonaa tonnia hiilinieluja.

EU ohjaa rahoitusta vihreisiin aktiviteetteihin

Viime vuonna annettiin myös vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvia uusia säännöksiä. Kolme tärkeintä osaa säädöksistä ovat CSRD, SFDR ja EU-taksonomia.

EU-taksonomia määrittää, mitkä aktiviteetit ovat vihreitä.

SFDR, Sustainable Finance Disclosure Regulation ohjaa rahoituslaitosten toimintaa esimerkiksi määrittelemällä, mitä finanssialan toimijoiden kuuluu kertoa kestävistä sijoituskohteista.

CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive määrittelee, mitä yritykset kertovat toiminnastaan voidakseen olla sijoituskohteita.

Olemme nopeasti siirtymässä edelläkävijöiden vapaaehtoisesta raportoinnista – taloudellisen raportoinnin tapaan – kaikkia koskevaan, lain vaatimaan raportointiin. Raportointi muuttuu, koska sijoittajat tahtovat vaikuttaa ja mitata kohdeyritystensä kestävyyttä ei vain taloudellisin vaan myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Kyse ei ole vain siitä, että EU ajaa muutosta kohti hiilineutraaliutta ja sen vuoksi sijoittajat haluavat nähdä yritysten kilvoittelevan ESG-asioissa (Environmental, Social and Governance). Sijoittajia kiinnostavat erityisesti kestävyysriskit, joilla voi olla merkittävä vaikutus yrityksen tulevien vuosien arvoon.

Jollei yritys tunne ESG-vaikutuksiaan, kuinka se voisi arvioida niistä aiheutuvia liiketoimintariskejä ja mahdollisuuksia? Ilmastonmuutos on pakottanut sijoittajat huomioimaan ilmastoriskit suuremmalla painoarvolla sijoituskohteiden evaluaatiossa kuin koskaan aikaisemmin. Etenkin CSRD antaa jatkossa sitovia määräyksiä yritysten kestävyystietojen raportointiin. Vastuullisuuden mittaaminen koskee kaikkia yrityksiä, sen raportointi ei enää ole vain suurten yritysten asia. Siksi kannustan kasvuyrityksiä ja keskisuuria yrityksiä jo tänä vuonna aloittamaan vastuullisuustyönsä, jos se jo ei ole osana yrityksen strategiaa.

Selvyyttä säännösten viidakkoon

Moni on tällä hetkellä hämmentynyt, sillä vastuullisuus ja kestävyys voi vaikuttaa termien ja säädösten viidakolta. Kaikkihan haluavat olla vastuullisia, mutta voidakseen keskittyä olennaiseen pitäisi ensin tietää, mitä kaikilla termeillä tarkoitetaan: sustainability, kestävä kehitys, yritysvastuu, corporate social responsibility, ESG, OHS, EHS, HSEQ, QEHS…

Tähän kaikkeen on onneksi ammattilaisten tukea. Tärkeintä on joka tapauksessa arvioida yrityksen tulevaisuuskelpoisuutta ja tunnistaa siihen liittyvät seikat, sillä käänne kohti hiilineutraaliutta tulee muuttamaan lähes kaikkien toimintaympäristöä.

Pirjo Virtanen
senior manager, environmental sustainability
Greenstep Oy

 

Scroll to Top