Hyvä hallitustyö ei ole vain päätösten tekemistä ja toimitusjohtajan raporttien kuuntelemista. Toimiva hallitus tuo yritykseen osaamista, haastaa tarvittaessa johtoa ja auttaa katsomaan riittävän kauas, tiivistää Auroora Yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Rauhala.
Hallituksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun yritys on muutoksessa. Kasvu, uudet teknologiat, yrityskaupat tai muuttuva toimintaympäristö vaativat myös hallitukselta kykyä katsoa asioita uudesta kulmasta.
Siksi hyvää hallitusta ei voi rakentaa vain muodollisten vaatimusten ympärille. Auroora Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtajan ja Hallituspartnereissa mukana olevan Antti Rauhalan mukaan olennaista on se, mitä hallitus pystyy yritykselle antamaan.
– Hallitustyö ei saa olla rutiininomaista tai muodollista. Hyvä hallitus tuo yhdessä enemmän arvoa kuin jäsenet yksittäin.
Hallitus ei ole toimitusjohtajan raportointikone
Toimitusjohtaja vastaa yrityksen operatiivisesta tekemisestä ja päätösten toimeenpanosta. Hallituksen katse on puolestaan ennen kaikkea strategiassa ja tulevaisuudessa, tiivistää Rauhala.
– Johdon fokus on usein siinä, miten tämän vuoden tavoitteet saavutetaan. Hallituksen tehtävä on samalla katsoa pidemmälle, miltä yritys näyttää kymmenen tai jopa 30 vuoden päästä
Roolit eivät kuitenkaan ole täysin muuttumattomia. Esimerkiksi kriisitilanteessa hallituksen voi olla tarpeen tiivistää seurantaa ja tukea johtoa tavallista lähempää operatiivista tekemistä. Tilanteen vakautuessa on kuitenkin tärkeää palata normaalin työnjaon mukaiseen rooliin ja pitkän aikavälin tarkasteluun.
Hallitustyö ei myöskään saisi rajoittua pelkästään kokouksiin, joissa toimitusjohtaja raportoi ja hallitus tekee päätöksiä, Rauhala kertoo.
– Hyvä hallituksen ja johdon välinen vuorovaikutus on avointa ja molemminpuolista keskustelua, haastamista ja kehittämistä.
Aurooran liiketoiminnan kehitysjohtaja ja Aurooran hallitustyön kehittämisestä vastaava Petri Antila korostaa lisäksi yhteisten pelisääntöjen merkitystä.
– Pitää tietää, mitkä ovat yhteiset tavoitteet ja miten toimitaan yhdessä. Kun roolit ja rajat ovat selvät, hallitus pystyy tukemaan toimitusjohtajaa ilman, että se alkaa tehdä tämän työtä.
Hallituksen kokoonpanon pitää elää yrityksen mukana
Hyvää hallitusta ei voi rakentaa yhden yleispätevän mallin mukaan. Rauhalan mukaan kokoonpanon pitäisi lähteä aina yrityksen tilanteesta, tavoitteista ja kehitysvaiheesta.
– Omistajan pitäisi rakentaa hallitus yrityksen tarpeiden mukaan, ei pelkästään muodollisten meriittien tai näyttävän nimilistan perusteella.
Kasvuyrityksessä voi olla hyötyä henkilöistä, joilla on kokemusta vastaavasta kasvuvaiheesta. Yrityskauppoihin perustuvassa kasvussa tarvitaan puolestaan erilaista osaamista. Kaikkien hallituksen jäsenten ei tarvitse olla toimialan syväosaajia, mutta jokaisella pitäisi olla oma vahvuutensa ja riittävän laaja ymmärrys liiketoiminnasta.
Myös hallituksen puheenjohtajalla on erityinen rooli.
– Puheenjohtajan ei tarvitse olla toimialaosaaja, mutta hänen pitää kyetä sisäistämään yrityksen liiketoiminta ja toimintaympäristö nopeasti ja riittävän syvällisesti, jotta hän pystyy käymään toimitusjohtajan kanssa rakentavaa ja tarvittaessa haastavaa keskustelua, Rauhala tiivistää.
Antilan mukaan hallituksen osaamista kannattaakin tarkastella säännöllisesti eikä vasta kun kokoonpanossa havaitaan ongelmia.
– Vuosittain pitäisi katsoa, mitä osaamista yritys ja sen seuraava vaihe tarvitsevat. Joskus tarvitaan tiettyä erityisosaamista vain määräajaksi.
Eri mieltä pitää uskaltaa olla
Hallituksen toimivuus ei Rauhalan mukaan näy siinä, että kaikki ovat aina samaa mieltä. Päinvastoin eri näkökulmien ja rakentavan erimielisyyden pitää olla mahdollista.
– Kaikkien ei hallituksessa tarvitse olla samaa mieltä, mutta päätöksen jälkeen kaikkien pitää pystyä sitoutumaan siihen ja seisomaan sen takana.
Hallituksen keskustelukulttuurilla on tässä suuri merkitys. Jos yksi henkilö hallitsee keskustelua tai jäsenet eivät uskalla sanoa ajatuksiaan suoraan, hallitus ei pysty hyödyntämään kaikkea osaamistaan.
Antilan mukaan hallituksen dynamiikka onkin yksi hyvän hallitustyön aliarvioiduista tekijöistä.
– Kaikki hallituksen jäsenet pitäisi saada osallistumaan keskusteluun. Turvallisessa ilmapiirissä myös eriävät näkemykset voidaan tuoda esiin.
Omistajallakin on vastuunsa
Hallituksen onnistumista ei voi sälyttää yksin hallituksen jäsenten harteille. Myös omistajan pitää tietää, mitä hallitukselta odotetaan ja millaista arvoa sen pitäisi yritykselle tuottaa, Rauhala kertoo.
– Ei pitäisi pelkästään tyytyä siihen, että meillä on hallitus ja kai se ihan hyvin toimii.
Omistajan tehtävänä on huolehtia siitä, että hallitus vastaa yrityksen tarpeisiin myös tilanteen muuttuessa. Hallituksen kokoonpanoa ja toimintatapoja on uskallettava arvioida uudelleen, jos yritys, toimintaympäristö tai sen tavoitteet muuttuvat.
Rauhala nostaa esimerkiksi teknologian nopean kehityksen. Myös hallituksen oman osaamisen on pysyttävä ajan tasalla. Lopulta hyvä hallitustyö onkin Rauhalan mukaan jatkuvaa oppimista.
– Nyt esimerkiksi tekoäly muuttaa työtä ja liiketoimintaa niin nopeasti, ettei hallituskaan voi jäädä katsomaan asioita vanhojen oppien kautta. Hallituksen pitää siis elää ajassa ja kehittää itseään.
Teksti: Jenna Auranaho • Kuvat: Auroora Yhtiöt