Yrityksissä pyörät vielä pyörivät, mutta epävarmuus kasvaa

Johtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari

Johtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari

Monet tutkimuslaitokset ja järjestöt ovat julkaisseet viime aikoina ensimmäisiä kyselyjä ja suhdannetiedusteluja sitten Ukrainan sodan alkamisen. Niiden sisältämät pudotukset ovat luonnollisesti olleet jyrkkiä. Sota pelästytti myös kuluttajat.

Odotus Suomen taloudesta on ollut tätä synkempi kuluttajabarometrissa vain joulukuussa 2008.

Kauppakamarit tekivät yrityksille suhdannekyselyn maaliskuussa, kun sotaa oli kestänyt muutama viikko. Tampereen kauppakamarin toukokuun alussa julkaisema suhdannebarometri on jo toinen tiedustelu sodan aikana. Kyselyt kertovat, että yrityksissä pyörät vielä pyörivät. Toki syksyllä 2021 alkanut elpyminen koronasta on päättynyt ja odotukset ovat kääntyneet synkemmiksi. Mistään romahduksesta ei voida kuitenkaan puhua.

Venäjän hyökkäyssota heikentää talouden suhdannetilannetta, mutta kauppakamarien kyselyjen mukaan yritykset uskovat yhä liikevaihdon ja työllisyyden kasvuun tänä vuonna. Kustannuspaineet heikentävät kuitenkin yritysten kannattavuutta. Tampereen kauppakamarin kyselyssä vielä puolet vastaajista uskoi liikevaihdon kasvavan tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Tilanteen ei uskota myöskään heikkenevän merkittävästi kuuden seuraavan kuukauden aikana. Osalla vastaajista tilanne toki vertautuu 2021 heikkoon koronavuoteen.

Hyvistä työllisyysluvuista huolimatta työvoiman saatavuus on edelleen merkittävä haaste yrityksille. Maaliskuussa 41 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi, että osaavan työvoiman puute rajoittaa tällä hetkellä yrityksen toimintaa. Tampereella vastaava luku oli toukokuun kyselyssä 51 prosenttia, mikä osoittaa haasteen olevan hyvin ajankohtainen myös meillä.

Työvoiman saatavuuden rinnalle suurimmaksi hankaluudeksi ovat nousseet kansainvälisen kaupan häiriöt. Kuljetusajat, logistiikkakustannukset, raaka-aineiden hinta ja komponenttien saatavuus ovat ongelma jo 41 prosentille yrityksistä.

Pirkanmaan yritysten haaste onkin tällä hetkellä hiukan erilainen kuin viime aikojen taloushäiriöissä. Yleensä meitä on haitannut maailmalta hävinnyt kysyntä. Nyt yritysten tilauskanta näyttää kuitenkin hyvältä. Kysyntää siis on, mutta voidaanko siihen vastata, kun työvoiman saatavuus ja komponenttipula vaivaavat?

Kaikenlainen epävarmuus maailmanmarkkinoilla on yleensä näkynyt nopeasti myös Pirkanmaalla. Nyt sota Euroopassa ei ole vielä aiheuttanut ongelmia suuressa mittakaavassa investointivetoiselle valmistavalle teollisuudelle. Pandemia siirsi monia investointeja, käyttönotto- ja huoltotoimenpiteitä. Se saattaa hiukan auttaa meitä. Jo kertaalleen lykättyjä toimenpiteitä ei voida enää lykätä. Vientiyritysten näkymät ovat vielä suhteellisen hyvät.

Varsinkin sodan alettua saimme paljon kyselyjä Venäjän viennin merkityksestä. On hyvä muistaa, että Suomen ja Pirkanmaan viennistä valtaosa, noin 60–70 prosenttia, suuntautuu EU- ja ETA-alueelle. Kun tarkastellaan jäljelle jäävää ulkomaankauppaa, Venäjän merkitys luonnollisesti kasvaa. Venäjän merkitys kauppakumppanina on kuitenkin laskenut kymmenen viime vuotta.

Teimme pian sodan alettua pikakyselyn vientiyrityksille Venäjän ja Ukrainan viennistä. Tuossa kyselyssä ainoastaan kymmenen prosenttia vientiyrityksistä kertoi, että Venäjä on niille merkittävä vientimarkkina (yli 20–50 prosenttia viennistä). Kauppakamareiden yhteisessä vientijohtajakyselyssä neljännes vastaajista arvioi pakotteilla olevan merkittäviä vaikutuksia.

Itämarkkinan merkitystä ei voida kuitenkaan vähätellä. Osalle yrityksistä se on merkittävä vientiliikevaihdon tuoja. Korvaavien markkinoiden löytäminen on siten tärkeää.

Jos jotain positiivista on näiden aikojen keskellä, uusille markkinakartoitusmatkoille pääsee nyt entistä paremmin kotikentältä, Tampere-Pirkkalasta.

Markus Sjölund
johtaja
Tampereen kauppakamari