Velkaantumalla vauraaksi

Juhani Lehti, Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja.

Juhani Lehti, Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lausahdus ”tunnemme pirulaisen, tieto auttaa tekemään tarvittavia päätöksiä ja hyvin toiminut terveydenhuoltomme on valmistautunut uuteen aaltoon” ei valitettavasti ole tiedon osalta tuonut paljoakaan valoa monen ahdinkoon.

Alkanut vuosi on yhtä vaikeasti ennustettava kuin päättynyt, ja paluusta normaaliin ei ole kuin arvauksia. Siltä osin tilanne on kuitenkin säilynyt hyvänä, että terveydenhuoltomme on pystynyt uudessa aallossa hoitamaan tilanteen erinomaisesti ja keväällä pelättyä ylikuormittumista ei ole ollut näköpiirissä. Siitä suuri kiitos!

Toinen presidentin toistuvasti esillä pitämä asia on sen sijaan osunut täysin oikeaan, vaikka laajempi julkinen keskustelu aiheesta on loistanut poissaolollaan. Viimeksi tammikuussa esittämänsä huoli ”rahan luomisesta tyhjästä” ansaitsisi enemmän pohdintaa siitä, mihin olemme matkalla. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn jakoi presidentin huolen pidemmällä tähtäimellä, mutta näki tässä tilanteessa voimakkaan elvytyksen olevan ainoa vaihtoehto. Tähän liittyy mielenkiintoisena nostona Rehnin vain kolmea viikkoa aiempi kirja-arvio pankkitoiminnan ja rahoituksen tutkijoiden Charles Goodhartin ja Manoj Pradhanin teoksesta The Great Demographic Reversal (Suuri väestökäänne, 2020), jossa tutkijat ennustavat alkaneelle vuodelle jopa 5–10 prosentin inflaatiota. Johtopäätös vuosia piilossa olleen inflaation paluusta on looginen. Keskuspankit ovat lisänneet markkinoille rahaa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa täysin ennenkuulumattomia määriä, ja varsinkin uuden presidentin myötä tämä velkaelvytys kiihtyy entisestään Yhdysvalloissa.

Kotimaassa hallituspuolueiden poliitikot kuittaavat asian huolettomasti hyväksyen. Äärimmäisenä esimerkkinä asia ohitetaan vain toteamalla, että ettekö te nyt tiedä, että ei valtioiden tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois.

Olematta taloustieteilijä peruskoulun matematiikallakin on ymmärrettävissä, että tyhjästä rahan määrää lisättäessä inflaation on piilouduttava jonnekin. Nyt se odottelee esiinmarssiaan erilaisissa sijoitusinstrumenteissa, joissa on nähtykin täysin talouden realiteeteista irtaantuneita arvostustason nousuja. Inflaatioon on perinteisessä taloustieteessä kuulunut aina korkojen nousu. Tässä tilanteessa, jossa niin valtiot, yritykset kuin yksityishenkilötkin ovat raskaasti velkaantuneita, eivätkä tulisi kestämään korkotason nousua, joutuvat keskuspankit pitämään korttitalon pystyssä nollakoroilla aivan samalla päättäväisyydellä, kuin Rehn ja keskuspankkiyhteisö nyt puolustavat lisärahan luomista markkinaan.

Vaihtoehtona olisi arvostuskuplan puhkeaminen ja valtava määrä inhimillisiä tragedioita, jotka historian toistaessa itseään eskaloituisivat pahimmillaan voimakkaina levottomuuksina ja konflikteina. Täten on edelleen poikkeuksellisen houkuttelevaa investoida tuottavuutta kasvattavaan reaaliomaisuuteen myös velkarahalla. Inflaation alkaessa syödä velkapääomaa, mutta korkojen pysyessä alhaalla voittajia ovat ne, joilla on ajantasaisella teknologialla kilpailukyky kunnossa.

Uutena puheenjohtajana haluan toivottaa kaikille jäsenillemme hyvää alkanutta vuotta!

Juhani Lehti

puheenjohtaja

Tampereen kauppakamari