Teollisuus keskittyy sinne, missä ovat yhteydet ja osaajat

Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari.

Eduskunnassa päivitetään parhaillaan Liikenne 12 -suunnitelmaa. Tarkastelu kattaa vuodet 2025–2036, ja käsittelyssä on koko Suomen liikennejärjestelmä kaikissa väylämuodoissa.

Moni maakunta edistää tavoitteitaan nyt uusista lähtökohdista. Ukrainan sota ja Venäjän rajan sulkeutuminen ovat muuttaneet esimerkiksi Itä-Suomen tilannetta. Myös Nato-jäsenyys on tuonut uusia ulottuvuuksia, ja väylästöämme tarkastellaan entistä tarkemmin huoltovarmuuden näkökulmasta.

Osa alueista varmasti katsoo, että muutokset eivät ole myönteisiä ja vaativat kompensaatiota. Kansanedustajat kuuntelevat herkällä korvalla alueidensa huolia. Tällöin tiedolla johtamisen eetos joutuu usein väistymään, mikä on tietenkin politiikan oikeus parlamentaarisessa demokratiassa.

Tiedolla johtamisen hylkääminen on kuitenkin ongelmallista, sillä Länsi-Suomen liikennehankkeilla on tutkitusti suurimmat yhteiskuntataloudelliset hyödyt. Jos siis vähäisille euroille halutaan vaikuttavuutta, kannattaisi edistää hankkeita Länsi-Suomessa, johon myös Pirkanmaa luetaan.

Pirkanmaalla Liikenne 12 -päivitystä edistetään hyvistä lähtökohdista. Kerrottavana on todellisuuteen nojaava kasvukertomus. Suhteellisen asukasmäärän kasvu on maamme nopeinta. Alue houkuttelee elinkeinoelämän investointeja. Liikenneverkkomme palvelee luonnollisesti täällä olevaa yritystoimintaa mutta tarjoaa myös merkittävän väylästön kaikkiin ilmansuuntiin. Nopea kasvu näkyy jo nyt liikennevirroissa ja maankäytön muutoksissa. Yksittäisillä väyläosuuksilla liikennemäärien kasvuvauhti on maan suurimpia.
2030-lukuun on aikaa enää kuusi vuotta. On hyvä hetki pohtia, miltä maailma ja Pirkanmaa näyttävät, kun ensimmäinen 12-vuotinen suunnitelma päättyy ja valmistellaan uutta.

Muutoksia pohdittaessa jotkut huomauttavat, että on yhtä tärkeää miettiä, mikä ei muutu. Väitän, että vuonna 2040 tarvitaan edelleen runsaasti tavaroiden ja palveluiden kuljetusta. Tähän meidän kannattaa tarttua. Raiteita lähtee jokaiseen ilmansuuntaan. Maakuntaa halkoo Suomen päärata pohjois-eteläsuunnassa. Valtateiden näkökulmasta Pirkanmaa on paitsi kuljetusten lähtö- ja päätepiste myös kauttakulkureitti.

Vihreän siirtymän investointipäätösten mukaan ensimmäiset hankkeet ovat sijoittumassa rannikolle. Investoinneista virtaa työtä ja tilauksia Pirkanmaan teknologiaan ja tuotekehitykseen erikoistuneisiin teollisuusyrityksiin. Teollisuus keskittyy sinne, missä ovat yhteydet ja osaajat. Muita yritysten sijoittumista ohjaavia tekijöitä ovat esimerkiksi tonttimaan saatavuus ja valmiusaste, energian ja veden saatavuus sekä alihankintaverkostojen olemassaolo.

Tähänkin meillä on erinomaiset edellytykset vastata. Tampereella on selvitetty suurteollisuuden tilaa vievien toimintojen sijoittumista. Kaupunkiseudulla sijaitsevat teollisuuden työpaikat sijoittuvat isojen liikenneväylien risteyskohtiin ja varsille. Alueella sijaitsee useita laajoja teollisuuskeskittymiä. Miksi näin ei olisi myös tulevaisuudessa? Kysyntää siis varmasti on, mutta voimmeko vastata siihen?

Sisämaan satama rakentuu väylien varaan. Kun akuutit hankkeet, kuten valtatie 9:n kehittäminen, on saatu maaliin, meidän on määrätietoisesti edistettävä maakuntakaavan muita tiehankkeita. Valtatie 3:n oikaisu Pirkkalan ja Lempäälän välillä ja 2-kehätien jatke ovat kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja, jos haluamme luoda ylivertaisia sijoittumisvaihtoehtoja yrityksille.

Tulevaisuudessa siintää lisäksi Tampereen järjestelyratapihan siirto. Se menee jo megahankkeiden luokkaan, joten vaikuttamistyö on aloitettava hyvissä ajoin.

Markus Sjölund
johtaja
Tampereen kauppakamari