Pääkirjoitus | 26.09.2022 05:00

suomi-rata valmiiksi vuonna 2040

Tässä onkin sopiva kohta muistuttaa, että Pääradan Helsinki–Tampere-välille ei olla saatu elintärkeisiin korjausinvestointeihin yhtään valtionrahaa kolmeen viime vuoteen. Toisaalta nykyisen hallituksen ohjelmassa epäsuorasti luvataan tukea vain yhtä nopeaa yhteyttä, joka on EU-tukirahoituskelpoisin. Tällä kirjauksella Marinin hallituksen ainoa investointi kohdistuisi Turun tunnin junaan.

Suomi-rata Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki puhui 15. syyskuuta Kauppalehden haastattelussa Lentoradasta, joka olisi 30 kilometriä pitkä, kaksiraiteinen yhteys Pasilasta Helsinki–Vantaan lentoasemalle ja edelleen Keravalle, missä se liittyisi joko Päärataan tai Suomi-rataan. Hän sanoi, että moderni yhteys lentoasemalle olisi koko Suomi-ratahankkeen alkusykäys ja samalla myös Itäradan alkupiste.

Pitäisikö Pääradan käyttäjien olla tästä huolissaan vai iloisia? Oma kauhuskenaarioni on, että Suomi-rata typistyy Lentoradaksi ja Pääradan kehittämiseen ja peruskorjaukseen ei riitäkään rahaa.

Yksi Tampereen ja Pirkanmaan vetovoimatekijöistä on ollut Pääradan tarjoama riittävän nopea ja varma yhteys pääkaupunkiseudulle. Pääradan korjausvelka on satoja miljoonia ja sen häiriöherkkyys on korkea. Häiriöt heijastuvat rataverkkoon koko Suomessa. Pääradalla on suunnitteluvalmiita osia Pasila–Riihimäki-välillä, joita päästäisiin peruskorjaamaan ja lisäämään raiteille kapasiteettia heti, kun Marinin hallitus osoittaa niille rahat.

Pääradan kehittäminen on Tampereen seudun tärkein tavoite koko 2020-luvun ajan. Se kytkeytyy merkittävällä tavalla Tampereen henkilöratapihan kehityshankkeeseen, joka tulisi aloittaa mahdollisimman pian, jotta myös Tampereen Kannen kakkososa ja asemakeskushanke saataisiin liikkeelle. Lisäksi asematunnelin joukkoliikennekeskittymä saataisiin oikealla tavalla ja oikeaan aikaan liikkeelle osana tätä kokonaisuutta.

Suomalaiset poliitikot ovat laiminlyöneet tie- ja raideliikenteen kehittämisen ja antaneet korjausvelan kasvaa käsittämättömälle tasolle samaan aikaan kun valtiovelka on noussut yli 140 miljardiin ilman mitään merkittäviä investointeja tie- ja raideliikenneinfraan. Nyt viimeistään olisi hyvä hetki ymmärtää ja tunnustaa tosiasia, että liikenneinfra vaikuttaa suoraan vientiteollisuuteen, elinkeinotoimintaan ja siten lopulta myös hyvinvointivaltion rahoitukseen.

Antti Eskelinen
Toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari