Kädessä jo kolme ässää!

Viestintäsuunnittelija Seppo Roth, Tampereen ja Pirkanmaan kuttuuripääkaupunkihaku 2026.

Viestintäsuunnittelija Seppo Roth, Tampereen ja Pirkanmaan kuttuuripääkaupunkihaku 2026.

Kulttuuripääkaupunki on myös yrityselämälle vuosikymmenen tilaisuus.

Kai muistatte, että Tampere ja Pirkanmaan 19 kuntaa hakee Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026?

Kulttuuripääkaupungiksi pyrkiminen on kilpailu, peli. Siinä pelissä Tampereen täytyy voittaa kilpailijat Oulu ja Savonlinna kansainvälisen raadin silmissä. Ja tässä pelissä meillä on korttitermiä käyttääkseni kädessä jo kolme ässää.

Kolme ässää ovat Kaunas, Tartto ja Chemnitz. Ne kaikki ovat Tampereen ystävyyskaupunkeja ja Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Kaunas on kulttuuripääkaupunki 2022, Tartto 2024 ja Chemnitz 2025.

Siinä on kolme ystävyyskaupunkia, joihin meillä on yhteydet jo olemassa. Meidän täytyy osata hyödyntää hyvät suhteet ja kysellä parhaat opit kisassa menestymisestä, jotta pakasta nousisi vielä neljäs ässä, kulttuuripääkaupungin titteli 2026.

Mutta miksi? Se on hyvä kysymys. Miksi Tampereen kannattaa pyrkiä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi? Mitä hyötyä siitä on?

Kun Saksan Chemnitz, tuollainen Tampereen kokoinen, ratikkaa ja lähijunayhteyksiä rakenteleva entinen teollisuuskaupunki sai tittelin lokakuun lopussa, Chemnitz julkaisi nettisivuillaan pitkän listan siitä, mitä titteli tuo heille. Suomennan listaa tähän:

  • Vuonna 2025 noin kaksi miljoonaa ihmistä tulee tänne, se tarkoittaa 40 000 vierasta viikossa. Leeuwarden oli kulttuuripääkaupunki 2018. Tämä 100 000 asukaan hollantilainen kaupunki sai viisi miljoonaa vierasta.
  • Kauppojen, kahviloiden, ravintoloiden ja hotellien myynti kasvaa.
  • Suunnilleen samankokoiset voittaneet kaupungit ovat saaneet alueelleen lisää liikevaihtoa 15– 500 miljoonaa euroa.
  • Tämä luo lisää työpaikkoja, palkat voivat nousta.
  • Tämä positiivinen kehitys pitää nuoret ihmiset alueella. He eivät lähde Dresdeniin, Leipzigiin tai Berliiniin.
  • Mahdollisuudet ovat massiivisia: Taloudellinen turvallisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kulttuuriset tarjoukset moneen makuun.


Siinä on monta syytä hakea tätä titteliä. Olen lukenut useita raportteja aiemmin voittaneiden kulttuuripääkaupunkien tuloksista. Chemnitzin esiin kaivamat luvut pitävät paikkansa.

Kulttuuripääkaupunki on siis myös yrityselämälle vuosikymmenen tilaisuus.

Voittaminen ei ole helppoa. Päällisin puolin asia näyttää ilmiselvältä. Tampere on eri luokan kulttuurikaupunki kuin Oulu tai Savonlinna. Voisi ajatella, että titteli kuuluu ilmiselvästi Tampereelle.

Tämä kilpailu on siitä erikoinen, että sitä ei voiteta kehumalla, kuinka hyvin meillä asiat ovat. Sitä ei myöskään voiteta kehumalla, mitä kaikkea meillä on tarjolla. Me emme voita titteliä sillä, että kerromme, kuinka hyvä sinfoniaorkesteri, Muumimuseo tai Uros Live meillä on.

Titteli voitetaan sillä, että tunnistamme ja tunnustamme omat haasteemme ja etsimme niihin hyviä ratkaisuja.

Ja mitäs tämä sitten tarkoittaa? Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaku järjestää tästä aiheesta vielä myöhemmin tänä syksynä tilaisuuden tamperelaiselle yrityselämälle. Siellä pohdimme, miten tämä homma hoidetaan kotiin yhdessä.

Seppo Roth
viestintäsuunnittelija
Tampereen ja Pirkanmaan kuttuuripääkaupunkihaku 2026