Laki & talous | 05.11.2021 15:10

Verotarkastus ja siihen valmistautuminen

Verotarkastuksen avulla Verohallinto saattaa esimerkiksi kerätä yleistä tietoa tietyn toimialan hinnoittelusta tai pyrkiä varmistumaan, että tarkastuksen kohteena oleva yritys on hoitanut velvoitteensa moitteettomasti.

Verotarkastus saattaa koskea mitä tahansa verolajia, tyypillisesti tarkastuksen kohteena on tuloverotus, ennakkoperintä ja arvonlisäverotus. Erityinen mielenkiinto verotarkastajilla on poikkeuksellisiin tapahtumiin, kuten yrityskaupat, työntekijöiden sitouttaminen osakkeenomistajiksi tai osakkeenomistajien ja yhtiön väliset sopimukset.

Seuraamuksena verotarkastuksesta voi olla esimerkiksi tietyn vähennyksen palauttaminen yhtiön verotettavaan tuloon, puuttuvaksi väitetyn tulon lisääminen tuloon tai peitellyn osingon veroseuraamus, jos verotarkastajat katsovat osakkaiden edustaneen itselleen tai lähipiiriinsä yhtiöstä taloudellisia etuja esimerkiksi virheellisenä hinnoitteluna.

Verotarkastukseen valmistautuminen

Lähtökohdaksi kannattaa ottaa, että verotarkastukseen valmistaudutaan joka päivä toimimalla siten, kuin vero- ja kirjanpitolainsäädäntö edellyttävät. Erityisen tärkeää on dokumentoida poikkeukselliset ja suurta taloudellista arvoa sisältävät tapahtumat ja niiden taustalla olevat päätökset.

Varsinkin jos kysymys on hinnoittelusta yhtiön ja osakkaiden välillä esimerkiksi yhtiön myydessä jotakin merkittävää osakkailleen tai järjestäessä osakeantia, hinnoitteluperusteet kannattaa käydä läpi hallituksen päätöspöytäkirjoissa. Tällöin jos verotarkastajat esittävät kysymyksiä hinnoittelusta, on helppo etsiä arkistoista pöytäkirjat heille näytettäväksi sen sijaan, että alettaisiin jälkikäteen miettiä vastauksia verotarkastajien esittämiin kysymyksiin.

Kun tiedossa on, että verotarkastajat ovat tulossa, kannattaa keskeistä aineistoa etsiä valmiiksi esille ja palauttaa mieleen syitä nimenomaan poikkeuksellisille liiketoimille, koska niihin verotarkastajat suurella todennäköisyydellä kiinnittävät huomiotaan.

Verotarkastajat kuulevat yrityksen johdon ja osakkaiden lisäksi yleensä aina kirjanpitäjää. Joissakin tilanteissa kannattaa miettiä myös asianajajan ottamista mukaan jo alkukeskusteluun, vaikka varmistamaan, että kerrotut asiat tullaan kirjaamaan tarkastuskertomukseen oikein.

Toiminta verotarkastuksen yhteydessä

Verotarkastajat tekevät suullisia haastatteluja, käyvät aineistoa läpi ja kirjaavat tarkastushavaintonsa verotarkastuskertomukseen. Heillä on oikeus saada vastaukset kaikkiin esittämiinsä kysymyksiin ja heillä on oikeus vaatia esitettäväksi liiketoimintaan liittyvät asiakirjat.

Keskusteltaessa verotarkastajien kanssa on tärkeää olla johdonmukainen. Jos tarkastuksen jälkeen esimerkiksi muutoksenhakuvaiheessa muuttaa kertomustaan, ei muuttunutta versiota useinkaan pidetä uskottavana. Lisäksi jos uskottavuus joutuu joltakin osin koetukselle, saattaa luottamus kaikkeen muuhunkin verovelvollisen kertomaan vähentyä. Tämän vuoksi perussuositus on, että verotarkastajille on syytä olla rehellinen ja kerrottavien asioiden tulee olla alusta loppuun johdonmukaisia.

Mitä verotarkastuksen jälkeen?

Kun verotarkastajat ovat laatineet tarkastuskertomuksen ja siihen annettu verovelvollisen vastine on otettu huomioon, tekee Verohallinto verotuspäätöksen.

Mikäli verovelvollisena oleva yritys tai sen osakkaat, joille on määrätty veroa ja veronkorotusta, eivät ole tyytyväisiä muuttuneeseen verotukseen, on verotuspäätökseen mahdollista hakea muutosta.

Ensivaiheessa muutosta haetaan oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Sen jälkeen on vuorossa valitus hallinto-oikeuteen ja tämän jälkeen vielä mahdollisesti valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen yhteydessä voidaan vaatia täytäntöönpanonkieltoa, jolloin verojen perintää ei jatketa muutoksenhakuprosessin aikana. Tosin mikäli oikaisuvaatimus tai valitus ei menesty, juoksee verolle korko koko muutoksenhakuprosessin ajalta.

Viimeistään muutoksenhakuasteissa kannattaa usein ottaa avuksi verotuksen hyvin tunteva juristi. Jotta tarvetta muutoksenhaulle ei syntyisi, on järkevää suhtautua asioihin riittävällä vakavuudella jo verotarkastusvaiheessa. Mitä enemmän verotarkastajien esittämiä väitteitä saadaan kumottua jo verotarkastuksen kuluessa, sitä vähemmän jää tarvetta muutoksenhaulle.

Torsti Lakari
asianajaja

Jussi Aranne
asianajaja

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Torsti Lakari johtaa Eversheds Asianajotoimisto Oy:n veroryhmää. Hän on erikoistunut yritysverotukseen, yritysten omistajanvaihdoksiin ja rakennejärjestelyihin sekä yhtiöoikeuteen.

Jussi Aranne työskentelee Eversheds Asianajotoimiston veroryhmässä. Hän on erikoistunut vero-oikeuden ohella insolvenssioikeuteen.