KORONAPANDEMIA LEVIÄÄ
– MUTTA MISSÄ OVAT KONKURSSIT?

Asianajaja, toimitusjohtaja Kari Koskinen, Asianajotoimisto Klingendahl Oy.

Asianajaja, toimitusjohtaja Kari Koskinen, Asianajotoimisto Klingendahl Oy.

Viime keväänä koronavirus pysäytti yhteiskunnan monella tapaa. Kuluttajien liikkumista rajoitettiin ja monen yrittäjän ja yrityksen liiketoimintaa rajoitettiin. Tämä johti taloudelliseen taantumaan. Ja juuri nyt elämme koronaviruksen ns. toista vaihetta.

Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä väheni tammi–elokuussa 2020 edellisvuodesta 8,6 prosenttia. Miksi konkurssien määrä on puolen viime vuoden aikana vähentynyt? Jatkuuko tämä kehitys vai onko odotettavissa käänne?

Vastaus edellä esitettyyn kysymykseen on hallituksen säätämä ja toukokuun alussa voimaan tullut lainmuutos. Konkurssilakia muutettiin väliaikaisesti siten, että velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta rajoitetaan. Tämä rajoitus eli muutos koskee ns. korona-aikana erääntyneitä velkoja ja muita vastuita.

Lainmuutos on voimassa 1.5.–31.10.2020. Julkisuudessa eli muun muassa mediassa tästä väliaikaisesta lainmuutoksesta on kerrottu hyvin vähän.

Lainmuutoksella tavoiteltiin hallituksen mukaan sitä, että vältettäisiin ns. turhat konkurssit. Hallituksen esityksen mukaan:
Esityksen tavoitteena on estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen asettaminen konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämisen perusteella ja siten varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden maksukyvyttömyys voi koronapandemian päättymisen jälkeen korjaantua. Lisäksi esityksen tavoitteena on estää konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttö perinnässä silloin, kun yrityksen maksuvaikeudet ovat tuoreita ja johtuvat siten todennäköisesti koronavirustilanteesta.


Onko tämä väliaikaiseksi tarkoitettu lainmuutos ollut hyvä ja toimiva? Vai voiko lainmuutoksesta aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä?

Lakia säädettäessä viime keväänä osa lausunnonantajista kantoi huolta yritysten hallitsemattomasta lisävelkaantumisesta ja siitä, että lainmuutos johtaa epätoivottavaan konkurssien välttämiseen ja elinkelvottomien yritysten konkurssien pitkittämiseen.

On suuri riski, että lainmuutoksesta aiheutuu lopulta enemmän haittaa kuin mitä sillä saavutetaan hyötyinä, nimittäin:

  • Lainmuutos rajoittaa konkurssiin hakemista myös sellaisten velallisten osalta, joiden maksuvaikeudet johtuvat aivan muista seikoista kuin koronakriisistä. Verottaja ja lakisääteisiä vakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt tekevät konkurssihakemuksia paitsi periäkseen jo syntyneitä saataviaan myös sen vuoksi, että konkurssin alkaminen on usein ainoa keino saada lisävelkaantuminen päättymään.
  • Koronakriisistä kärsivä yritys voi olla myös velkojan asemassa. Yksipuolinen velkojien oikeuksien rajoittaminen ei ole oikea ratkaisu läheskään kaikkiin tilanteisiin.
  • Konkurssihakemusten määrä noussee huomattavasti sen jälkeen, kun lainmuutoksen voimassaolo on päättynyt. Tämä saattaa johtaa konkurssihakemusten käsittelyn ruuhkautumiseen tuomioistuimissa.

Tuomioistuinten työtilanne vaikeutuu vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi muutenkin yleisesti, sillä monissa asioissa suullisia käsittelyjä perutaan ja vireillä olevien asioiden käsittely keskeytyy. Ruuhkia on kaikissa asiaryhmissä.

Lainmuutoksella on merkitystä muun muassa takaisinsaantiin eli mahdollisuuksiin peräyttää oikeustoimia konkurssipesään. Kun velkojat odottavat väliaikaisen lain voimassaolon päättymistä, takaisinsaannin määräaika voi ehtiä kulua umpeen. Esimerkiksi takaisinsaantilain 10 §:n mukainen maksun takaisinsaantiperuste ei ole enää käytettävissä, sillä siinä tarkoitetuissa tapauksissa velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää peräytyy.


Kari Koskinen
asianajaja, toimitusjohtaja

Asianajotoimisto Klingendahl Oy