Laki & talous | 26.08.2022 05:30

­­Edunvalvontavaltakirja – kuka asioitasi hoitaa, kun et enää itse siihen pysty

Edunvalvontavaltakirja on yksi keskeisistä yrittäjän, osakkaan tai ylipäätään omaisuutta omistavan henkilön oikeudellisista asiakirjoista. Edunvalvontavaltakirja mahdollistaa sen, että henkilö voi itse päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa ja millä tavalla siinä tilanteessa, kun henkilö ei enää pysty itse asioistaan huolehtimaan. Edunvalvontavaltakirja ei ole kuitenkaan ainoastaan ikäihmisille tärkeä asiakirja, vaan se olisi hyvä olla meistä jokaisella. Yllättävä sairastuminen tai tapaturma voi kohdata kenet tahansa.

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen

Edunvalvontavaltakirja tulee laatia aina kirjallisesti, ja se allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa läsnä. Henkilön tulee olla edunvalvontavaltakirjaa tehtäessä oikeustoimikelpoinen ja hänen on ymmärrettävä valtakirjan merkitys. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt sisältö- ja muotovaatimukset, joten on suositeltavaa teettää edunvalvontavaltakirja näiden vaatimusten vuoksi asiantuntijalla.

Ole tarkkana edunvalvontavaltakirjan sisällöstä

Edunvalvontavaltakirjassa voi määrätä sekä taloudellisten asioiden hoidosta, kuten pankkiasioiden hoitamisesta, että henkilöä koskevista asioista, kuten sairaalahoidosta. Valtuutuksen voi myös rajata koskemaan vain jotakin tiettyä asiaa tai omaisuutta. Perusmuotoinenkin edunvalvontavaltakirja antaa valtuutetulle laajat oikeudet hoitaa valtuuttajan asioita.

Aina perusmuotoinen edunvalvontavaltakirja ei ole kuitenkaan riittävä, sillä tällainen edunvalvontavaltakirja sisältää yleensä vain vakiomuotoisen valtuutuksen omaisuuden ja taloudellisten asioiden sekä henkilöä koskevien asioiden hoitamiseksi. Mikäli muut tietyt lain edellyttämät määräykset puuttuvat, voi edunvalvontavaltakirja jäädä osittain hyödyttömäksi.

Perusmuotoisessa edunvalvontavaltakirjassa ei pääsääntöisesti ole määräyksiä esimerkiksi kiinteistöjen luovutuksen mahdollisuudesta, hallinta- ja käyttöoikeudesta luopumisesta, lahjoituksista, yritys- tai maatilaomaisuuden luovutusten mahdollisuudesta ja henkilön yksityiskohtaisista toiveista asumiseen, hoitoon tai muihin seikkoihin.

Edunvalvontavaltakirjassa myös esteellisyyttä koskevat asiat tulisi aina huomioida. Valtuutettu voi olla esimerkiksi sukulaisuuden vuoksi esteellinen toimimaan valtuuttajan puolesta, jolloin jokin valtuuttajan toivoma toimenpide ei välttämättä toteudu lainkaan. Kattavammalla edunvalvontavaltakirjalla pyritään turvaamaan edunvalvontavaltakirjan tekijän todellinen tahto ilman, että jotain oleellista jäisi edunvalvontavaltakirjasta puuttumaan.

Edunvalvontavaltakirjalla valtuuttaja voi esimerkiksi

• valita yrityksen taloudellisia asioita hoitamaan henkilön, joka tuntee tätä yritystoimintaa entuudestaan ja jolla on osaamista yritystoiminnasta. Henkilöä koskeviin asioihin voidaan valita tarvittaessa jokin toinen henkilö, esimerkiksi lähiomainen.

• antaa valtuutuksen kiinteän omaisuuden erilaisiin luovutuksiin tai omaisuuden lahjoituksiin.

• määrätä toissijaisesta valtuutetusta ja varavaltuutetusta sekä niin sanotusta perheen ulkopuolisesta valtuutetusta mahdollisia esteellisyystilanteita varten.

• antaa muita yksityiskohtaisia toimintaohjeita.

On hyvä huomioida vielä, että edunvalvontavaltakirjan sisältö on yhteensopiva esimerkiksi osakassopimuksen kanssa.

Edunvalvontavaltakirjan vahvistaminen

Vasta, kun valtuuttaja on tullut terveydentilansa vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan, digi- ja väestötietovirasto vahvistaa erillisestä hakemuksesta edunvalvontavaltakirjan. Edunvalvontavaltakirjan tekemällä ei siten menetä oikeuksiaan, sillä valtuutus tulee voimaan vasta tilanteen niin vaatiessa. Vahvistaminen vaatii alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan sekä lääkärinlausunnon siitä, ettei valtuuttaja ole enää kykenevä hoitamaan asioitaan. Alkuperäistä edunvalvontavaltakirjaa on hyvä säilyttää siten, että valtuutettu saa yksinään sen käyttöönsä sitten, kun vahvistaminen on ajankohtaista. Joka tapauksessa edunvalvontavaltakirja on tavallista edunvalvontaa joustavampi tapa järjestää valtuuttajan asioiden hoito.

Maria Solala-Aro
asianajaja, osakas
Asianajotoimisto AVA Oy

Maria on Asianajotoimisto AVA Oy:n osakas, joka on keskittynyt vero- ja yhtiöoikeuteen ja perhe- ja perintöjuridiikkaan. Hän avustaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä muun muassa erilaisissa verotukseen ja perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.