Arvonlisävero – taloushallinnon murhe?

Varatuomari, KTM Hanna Huhtala ja veroasiantuntija, KTM Eveliina Laakso, LexAlvia Oy.

Varatuomari, KTM Hanna Huhtala ja veroasiantuntija, KTM Eveliina Laakso, LexAlvia Oy.

Arvonlisävero mielletään usein taloushallinnon asiaksi ja pakolliseksi pahaksi. Arvonlisävero on kuitenkin merkittävä määrä rahaa ja osa kassavirtaa. Koronapandemian aikaan arvonlisäveron merkitys on korostunut erityisesti käyttöpääoman ja sopimusten tulkinnan näkökulmasta.

Arvonlisäveron merkitys sopimuksissa

Arvonlisävero tulee arvonlisäverolain mukaisesti suorittaa valtiolle, vaikka sopimusosakumppani ei olisi arvonlisäveroa sopimuksen perusteella maksanut. Tämän vuoksi jo tarjouksia ja sopimuksia laadittaessa on tarpeen riittävällä tavalla huomioida kyseisen liiketoimen arvonlisäverokohtelu ja tunnistaa mahdolliset tulkinnallisuudet.

Vähimmäisvaatimuksena on, että hinnan yhteydessä on selkeästi todettu, sisältääkö hinta arvonlisäveron vai lisätäänkö se hintaan. Lisäksi mahdolliset muutokset arvonlisäverokannassa ja arvonlisäverokohtelussa on suositeltavaa ottaa jo ennakolta huomioon. Sopimuksessa on myös hyvä mainita, jos käännetyn verovelvollisuuden vuoksi veron suoritusvelvollisuus on myyjän sijaan ostajalla.

Käännetty verovelvollisuus liittyy usein kansainväliseen kauppaan ja kotimaan kaupassa rakentamiseen.

Erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa korostuvat erilaisten velvoitteiden tunnistaminen ja sen tiedostaminen, että arvonlisävero on liiketoimikohtainen vero. Pienikin sopimusmuutos voi aiheuttaa myyjälle tai ostajalle yllättäviä verovelvoitteita.

Sopimuksissa sovitaan usein erilaisista hintaan vaikuttavista hinnanoikaisuista sekä esimerkiksi erilaisista korvauksista, peruutusmaksuista ja sopimussanktioista. Kun kyse on alennuksesta tai muusta vastaavasta oikaisuerästä, pienentävät ne veron perustetta ja siten arvonlisäveron määrää. Sitä vastoin vahingonkorvaukset jäävät arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Arvonlisäverotuksessa tämä ero on olennainen mutta ei aina yksiselitteinen. Ristiriitojen välttämiseksi on erittäin suositeltavaa, että jo asioista sovittaessa varmistetaan tällaisten erien luonne arvonlisäverotuksessa sekä osapuolten yhteinen näkemys.

Arvonlisävero ja kassavirta

Arvonlisävero on iso osa kassavirtaa. Usein kassavirtaa voidaan tehostaa, kun myynnin arvonlisävero suoritetaan mahdollisimman myöhään ja ostojen arvonlisävero vähennetään mahdollisimman aikaisin hyödyntämällä ajallisen kohdistamisen sääntöjä. Kiinnittämällä huomiota arvonlisäveron kirjaamiskäytäntöihin ja erityisesti kuukauden vaihteeseen, voi lopputuloksena olla esimerkiksi se, että arvonlisäveron verran rahaa on kassassa 30 päivää kauemmin. Kassavirran analysointi nostaa usein esiin myös mahdolliset arvonlisäverotukseen liittyvät riskit ja palautusmahdollisuudet, mitä voidaan pitää yleisesti ottaen hyvänä asiana.

Arvonlisävero ei ole vain läpikulkuerä eikä sen koskaan tulisi olla vain taloushallinnon asia. Liiketoimi voi olla peruuttamattomasti arvonlisäveron verran kalliimpi, jos asiaa ei oteta huomioon riittävällä tavalla ja riittävän ajoissa. Asian selvittely jälkikäteen ei myöskään ole ilmaista.

Hanna Huhtala
Varatuomari, KTM, perustajaosakas
Huhtala työskentelee vero- ja liikejuridiikan asiantuntijana. Hänen erityisosaamisaluettaan ovat yksityisten ja julkisten toimijoiden arvonlisäverokysymykset. Hän toimii myös kouluttajana ja on kirjoittanut arvonlisäverotukseen liittyviä teoksia yhdessä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa.

Eveliina Laakso
Veroasiantuntija, KTM
Laakso työskentelee arvonlisäveroasiantuntijana ja toimii neuvonantajana yksityisten ja julkisten toimijoiden jokapäiväisissä arvonlisäverokysymyksissä sekä kiperissä arvonlisäveron erityisosaamista vaativissa toimeksiannoissa.

LexAlvia Oy