Kauppakamarilehti | 13.10.2021 13:00

Yritysten exit koronasta tapahtuu eri tahtiin, näkymät yleisesti toiveikkaat

Pirkanmaa talousfoorumissa esiteltiin maakunnan toimialakohtaiset liikevaihtotiedot, Pirkanmaan talous 2021-julkaisu ja tuore Pirkanmaan yritysbarometri. Selvitysten mukaan pandemiavuodesta 2020 selvittiin vähin vaurioin.

Talouslukujen tarkastelun lisäksi kuultiin yritysten kokemuksia pandemian ajalta ja arviot lähiajan näkymistä.

– Haasteet ovat jatkuneet matkailussa myös toisena koronavuotena, eikä palautuminen ole vielä kunnolla alkanut. Toki kotimaassa liikutaan ja on liikuttu koko pandemian ajan, mutta kun lähdetään rajojen ulkopuolelle, volyymi on suorastaan onneton. Hyvä uutinen on, että syyskuussa kysyntä kääntyi lopulta nousuun, summasi Länsilinjat Oy:n ja sen tytäryhtiön Lomalinjat Oy:n toimitusjohtaja Terhi Penttilä.

– Viime heinäkuu oli huippuvilkas. Sen jälkeen kysyntä on pysynyt yllättävän korkeana ja viikonloppujen kysyntä on ollut välillä kovaakin. Kansainvälisiä asiakkaita ei vielä ole, ei liioin liikematkustusta. Yritykset eivät ole purkaneet matkustusrajoituksiaan, sanoi Courtyard by Marriot Tampere Cityn hotellinjohtaja Ville Virkki.

Virkki uskoo hyvään pikkujoulu- ja joulusesonkiin. Terhi Penttilän mukaan pikkujoulut eivät vielä ehdi kohentaa matkailun tilannetta.

– Tunnelma on odottava. Joulumatkoja Lappiin on toteutumassa, ja varausten perusteella uskomme, että ensi talvena ja keväällä päästään matkaan Eurooppaan. Tilausliikenteen virkoaa, kun urheilujoukkueet ja kannattajat alkavat liikkua, mutta vielä ei oikein uskalleta lähteä liikkeelle isoissa ryhmissä.
Uuden areenan avaaminen näkyy Virkin mukaan tamperelaisissa hotelleissa välittömästi.

– Koko kaupunki ja Pirkanmaa hyötyvät areenasta. Majoitusala toivoo yksittäisten suurtapahtumien sijaan useita, pitkin vuotta sijoittuvia tapahtumia, ja näin tapahtuneekin. Kotimaan matkailu jatkaa kasvamista, ja koronan aiheuttaman kysyntäpiikin jälkeen kasvu perustuu Tampereen vetovoimaisiin hankkeisiin, hän sanoi.

Terhi Penttilä toivoi, että Suomi seuraisi Euroopan esimerkkiä koronapassin käytössä ja terveysturvallisessa matkustamisessa.

– Suomi tulee jälkijunassa, mutta koronapassista tulee hyväksytty tapa avata yhteiskuntaa myös meillä, hän uskoo.

Päättäjiltä ja viranomaisilta Penttilä ja Virkki toivovat jatkossa selkeyttä, ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta päätöksissä ja säädösvalmistelussa.

”Hämmästyttävän vähät vauriot”

Hartela Länsi-Suomi Oy:n aluejohtaja Elisa Tuomisto kuvasi pandemiaa poikkeukselliseksi ajaksi rakennusteollisuudelle.

– Kysyntä on pysytellyt korkealla ja hämmästyttävän vähillä vaurioilla on selvitty. Kun rajat suljettiin, rakentajien saaminen Suomeen herätti kysymyksiä. Vaikutukset olivat kuitenkin vähäiset, ja aliurakoitsijoiden kanssa pystyttiin sopimaan käytännöistä. Erikoisjärjestelyistä syntyi hyvin vähän negatiivisia liiketaloudellisia vaikutuksia.

Hintojen nousu, raaka-ainepula ja toimitusviiveet tietyissä tuoteryhmissä ovat nyt alkaneet tuottaa päänvaivaa.

– Kun kysyntä on kovaa ja saatavuus heikkoa, tottahan se näkyy hinnoissa. Rahtien hinnat ovat myös kovat. Suurin ongelma juuri nyt on betonielementtien saatavuus. Työmaat eivät ole kuitenkaan viivästyneet.

Paikallisjohtaja Pekka Koski Sandvik Mining and Rock Solutions -yksiköstä kuvaa tunnelmia toimialalla ja Sandvikissa hyviksi.

– Vientivetoisuus ja globaalien markkinoiden käyttäytyminen selittävät tilannetta. Urakointisektorilla on ollut yleisesti hyvää kasvua. Lisäksi metallien hinnat ovat korkealla. Nämä ovat draivereita, jotka vaikuttavat teollisuuteen myös Pirkanmaalla.

Sandvikilla sovellettiin tiukkoja koronarajoituksia.

– Lähes 600 toimihenkilöä siirrettiin yhden viikon aikana kotikonttoreihin. Oli ratkaistava, miten työnteko ja johtaminen sujuvat, miten pärjätään alihankintaketjun kanssa ja kohdataan asiakkaita. Kaikista kriittisin oli tuotanto, jossa meillä noudatetaan edelleen rajoituksia.

– Korona pakotti kehittämään uusia toimintatapoja asiakkaiden lähitukeen ja koulutukseen, koska omaa henkilökuntaa ei voinut lähettää paikalle.

Seuraava pullonkaula alihankinnassa?

Pekka Koski arvioi, että alihankinnan kapasiteetti saattaa olla seuraava pullonkaula.

– Vaikka alihankkijoilla on investointihalukkuutta ja -ohjelmia, esimerkiksi työstökoneiden toimitusajat ovat pidentyneet ja hinnat nousseet arviolta kymmenen prosenttia.

Toimintaympäristönä Tampere ja Pirkanmaa näyttäytyvät hyvinä sekä Hartelalle että Sandvikille.

– Hartela on päättänyt yhtiöittää Pirkanmaan alueyksikön, ja ensi vuoden alusta lähtien emme ole enää osa Hartela Länsi-Suomea vaan toimimme Hartela Pirkanmaana. Tällä viestimme, että Pirkanmaa on meille strateginen kasvualue.

Sandvikille Pirkanmaa ja Tampere ovat hyviä investointikohteita.

– Liikenneyhteyksissä on parannettavaa. Keskeisiä ovat päärata ja väylät Keski-Suomeen. Lentoliikenteestä voin sanoa, että asiakkaamme eivät tule tänne millään bussilla, Koski sanoi viitaten Finnairin suunnitelmiin korvata lennot Tampereen ja Helsingin välillä bussiyhteyksillä.

Terveisissään päättäjille Elisa Tuomisto esitti rakentajien yleisen toiveen eli entistä ketterämmän kaavoituksen. Pekka Koski varoitti Suomea vajoamasta enää alemmas tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa.

”On nähty nopea elpyminen”

Loppukeskustelussa talousfoorumin järjestäjät kokosivat Pirkanmaan keskeisiä näkymiä.

– Uusimman pk-barometrin mukaan kaikilla sektoreilla on positiiviset odotukset. Selkeitä haasteitakin on: työvoimapula ja investointilama, joka on iso huoli, sanoi Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

– Meillä on liian vähän kasvuyrityksiä, vain noin seitsemän prosenttia, ja se on pieni määrä suhteessa muuhun maahan. Kysyntä- ja kustannusinflaatio huolestuttaa myös. Hintataso on noussut ja näyttää siltä, että kaikki eivät pysty suuntaamaan kustannusten nousua hintoihin. Se voi vaikuttaa kannattavuuteen pitkällä aikavälillä.

Johtaja Petri Räsänen Pirkanmaan liitosta arvioi Pirkanmaan innovaatiokuvaa varovaisen positiiviseksi.

– Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan investoinneissa käyrä on saatu nousuun. Vuoden 2019 tiedon mukaan TKI-investointien määrä oli yli 700 miljoonaa, ja uskon, että seuraava luku alkaa kahdeksalla.

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen halusi tietää, tehtiinkö strategisen huippuosaamisen keskittymien SHOKien alasajossa aikanaan virhe.

– Siinä mielessä kyllä, että se osui aikaan, jolloin myös muu innovaatiorahoitus ja -investoinnit olivat laskussa. Tutut mekanismit ja yritysten yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa menivät rikki, Räsänen sanoi.

– Onneksi Business Finland on perustanut veturiyritysten vetämiä ohjelmia, joissa tamperelaiset ja pirkanmaalaiset toimijat ovat vahvasti mukana.

Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen toi hyviä uutisia viime kesältä.

– Juuri valmistuneet luvut kesä-, heinä- ja elokuulta kertovat, että yöpymiset kasvoivat Tampereella 41,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. On nähty hyvin nopea elpyminen.

– Jos jatkoa ajatellaan, kansainvälisiä kävijöitä on saatava lisää. Kotimaan markkina on saturoitunut, eikä sen osuus enää kasva. Tampereen areenan aloitettua meillä on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa kansainvälisten matkailijoiden osuutta. Myös yritystapahtumia pitää saada lisää.

Airaksisen mukaan Tampere-Pirkkalan lentoyhteyksien palauttamisessa pitää onnistua. Ilman niitä uutta areenaa ei kyetä hyödyntämään täysimääräisesti.

– Finnairin idea lentoliikenteen vuorojen korvaamisesta busseilla on kuolleena syntynyt ajatus. Jos haluamme lisätä liikematkustusta ja hankkia tänne kongresseja ja urheilu- ja muita tapahtumia, kansainvälinen lentokenttä on aivan keskeinen asia. Se on kirjattu jo tapahtumien hakukriteereihin.

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen